Helene Hegemann: Aksolotli

 

Helene Hegemannin romaanissa Aksolotli. Yliajo päähenkilö on 16-vuotias berliiniläinen tyttö nimeltä Mifti. Mifti kertoo itse elämästään. Satunnaiselle ruokakaupassa tapaamalleen naiselle hän esittelee itsensä seuraavasti:

”Mä olen kuin kuka tahansa huumeriippuvainen, reagointikykyinen alaikäinen: mun halu paeta todellisuutta ilmenee voimakkaana lukuvimmana. Mä ahmin valistavia kaunokirjallisia teoksia pakistanilaisista psykoanalyytikoista sekä yhtä lailla tutkielmia Moby Dickin ja kansallissosialismin välisestä yhteydestä. Päivänvalolle mä haistatan paskat.”

Miftin elämä on yhtä huumehöyryistä sekoilua. Hän nukkuu päivät ja kiertää yöt juhlimassa. Sitä ei voi tietää, mikä Miftin kertomasta on totta, mikä valehtelua, mikä unta, kuvittelua tai hallusinaatiota. Syyksi itsetuhoiseen elämäntyyliinsä hän sanoo väkivaltaisen alkoholistiäidin, joka kuoli Miftin ollessa 13-vuotias.

Aksolotli on äärimmäisen uhanalainen salamanterieläin. Aksolotleja elää luonnossa vain hyvin pienellä alueella Meksikossa. Niille on ominaista vajaa yksilönkehitys eli suurin osa niistä jää toukkavaiheen vesieläimiksi, ja vain jotkut kehittyvät aikuisiksi maalla eläviksi salamantereiksi. Toukkavaiheessakin ne saavuttavat sukukypsyyden. Mifti on kuin ihmismuotoinen aksolotli.

Aksolotli ei ollut minun kirjani. En pitänyt siitä. Olen sille varmaan yli-ikäinen, vaikka lukemassani ylistävässä saksalaisen laatulehden arvostelussa sanottiin, että nimenomaan kirjan henkilöitä vanhempien pitäisi lukea se. Arviointeja etsiessäni minulle selvisi, että Saksassa ilmestyttyään kirja sai suurta huomiota. Ensimmäinen syy oli kirjaan ja 17-vuotiaaseen kirjoittajaan kohdistuneet kehut. Toinen oli nopeasti nousseet plagiointisyytökset. Eräs kirjabloggaaja huomasi, että kirjassa on lainauksia pari vuotta aiemmin ilmestyneestä toisen bloggaajan julkaisemasta romaanista Strobo. Sen jälkeen seurasi huomioita muista lainauksista. Kirjan myöhempiin painoksiin on liitetty lähdeviitteet. Ne ovat mukana myös suomennoksessa.

Miksi sitten luin tämän kirjan? Viime kesänä minulla kävi vieraana kuusivuotias sukulaispoika maalta. Hän halusi välttämättä nähdä aksolotlin. Minä en ollut kyseisestä otuksesta koskaan kuullutkaan. Korkeasaaresta onneksi löytyi aksolotleja. Alussa olevan kuvan otin sieltä. Kun pari viikkoa sitten Oodissa erään hyllyn päähän oli nostettu kirja nimeltä Aksolotli, niin olihan minun ihan pakko lainata se.

Helene Hegemann: Aksolotli. Yliajo
Suomentanut Tiina Hakala
Otava 2011, 223 s.
Saksankielinen alkuteos Axolotl Roadkill 2010