Espanjalaisen
Cristina Moralesin romaania Lectura fácil (Selkokieltä; ei suomennettu)
ei ole nimestään huolimatta kirjoitettu kokonaan selkokielellä. Siinä on osioita,
joissa on käytetty selkokieltä, ja lopussa on vahva vetoomus sille, että lait,
sopimukset, laskut yms. pitäisi kirjoittaa selkokielellä, jotta kaikilla olisi
mahdollisuus ymmärtää ne.
Kirjan
teemana on ihmisten oikeus olla sellaisia kuin ovat ja päättää omasta
elämästään. Päähenkilöinä on neljä naista, Nati, Marga, Patricia ja Àngels. He
ovat pareittain siskoksia ja keskenään serkkuja. Iältään he ovat
kolmissakymmenissä. Heidät kaikki on määritelty eriasteisesti
kehitysvammaisiksi. Serkukset ovat kotoisin syrjäisestä pikkukylästä, jossa
heidät on laitettu kehitysvammaisille tarkoitettuun laitokseen. Nyt he ovat
onnistuneet pääsemään Barcelonaan ja siellä asumaan huoneistossa, jota sosiaaliviranomaiset
valvovat. Kaikista ostoksistaan heidän täytyy ottaa kuitit, heillä on
kotiintuloajat ja siisteyttä käydään tarkastamassa. Heille järjestetään
terapiaa ja määrätään lääkkeitä.
Löyhänä
juonena kirjassa on viranomaisten hakemus sterilisoida seksuaalisesti
aktiivinen Marga ja hakemuksen seuraukset. Tekstityyppejä on useita. Marga
löytää anarkistien kokoontumispaikan, jossa häntä autetaan asunnonvaltauksessa.
Anarkistien kokouspöytäkirjat rönsyilevät asiasta toiseen ja kolmanteen.
Serkukset käyvät antamassa lausuntoja tuomarille Margan asiassa. Lausunnot
leviävät joka suuntaan. Selkokieli olisi ollut paikallaan, jotta tuomari ja
lausunnon antajat olisivat ymmärtäneet toisiaan. Taustalla Àngels kirjoittaa
muistelmiaan selkokielellä.
Eniten
on Natin minämuotoista kerrontaa. Hän on kärsinyt jonkinlaisen työtapaturman
muutama viikko ennen kuin hänen piti väitellä tohtoriksi. Tapaturman
seurauksena hänestä on tullut serkuksista vakavimmin vammainen. Hänen vammansa
ilmenee, kun hän ärsyyntyy, ja hän ärsyyntyy usein. Nati vastustaa kaikkea,
varsinkin kaikkea, jonka tulkitsee patriarkaalisesta yhteiskunnasta johtuvaksi.
Hänen mieluisimmat haukkumasanansa ovat macho, fasisti ja uusliberaali. Ne
käyvät melkein mihin tahansa. Kirjan kannessa oleva punainen teksti kuvaa Natin
asennetta. ”En rakasta jumalaa, en aviopuolisoa, en puoluetta, enkä
jalkapalloa.” Kirjassa on myös Natin kirjoittama ja anarkistien julkaisema
lehtinen, jossa hän hyökkää vahvasti eräitä helposti tunnistettavia julkisuuden
henkilöitä vastaan.
Moralesin
alkuperäinen kustantaja piti teosta liian radikaalina ja vaati siihen
muutoksia. Niihin Morales ei suostunut, vaan etsi kirjalle toisen kustantajan. Morales
sai romaanista ensin kannessa mainitun palkinnon Premio Herralde de Novela ja vuonna
2019 kansallisen romaanipalkinnon (Premio Nacional de Narrativa), jonka myöntää
Espanjan kulttuuriministeriö.
Cristina Morales: Lectura fácil
Anagrama 2019, 2. painos, 420 s. (1. painos 2018)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.