Kim Leine: Ikuisuusvuonon profeetat

 

Ikuisuusvuonon profeetat kertoo Morten Falckista, joka opiskelee papiksi, vaikka haluaisi lääkäriksi. Isä ei kustanna muuta kuin papin opinnot. Valmistuttuaan hän hakee päähänpistosta paikkaa Grönlannista ja saa sen.

Ikuisuusvuonon profeetat on tavattoman runsas historiallinen romaani. Morten opiskelee Kööpenhaminassa, toimii pastorina Grönlannissa, palaa Norjan kautta Tanskaan (hän on kotoisin Norjasta) ja osuu Kööpenhaminaan kaupungin palon aikaan 1795. Kaikissa paikoissa kuvaus on herkullisen yksityiskohtaista. Lukija kulkee Kööpenhaminan katujen loskasta ja hajuista Grönlannin rannikon sumuihin ja kylmyyteen. Grönlanti on pääasia. Kirja on omistettu ”Grönlannin itsehallinnolle (1979–2009) ja sen pioneereille”.

Morten lukee mieluummin Rousseauta kuin Raamattua ja hän palaa usein Rousseaun lauseeseen

”Ihminen on syntynyt vapaaksi, ja kaikkialla hän on kahleissa!”

Laivamatkalla kohti Grönlantia Morten havahtuu.

”Hänelle on valjennut mitä tämä mietelause haluaa kertoa hänelle. Hän on aina kuvitellut että se on alistunut ja kyyninen toteamus elämästä ja ihmisestä, ja sellainen hän on ollut itse nuorena opiskelijana Kööpenhaminassa, alistunut ja kyyninen. Nyt hän oivaltaa ettei se pidä paikkaansa. Se on huuto, fanfaari, käsky, täynnä optimismia ja iloa. Ihminen, vapaudu! Heitä kahleesi!”

Ihan noin Mortenin elämä Grönlannissa ei suju. Hän on kahleissa milloin mihinkin, viinaan, rahaan tai sen puutteeseen, naisiin, omien tekojensa seurauksiin. Kahleissa ovat muutkin. Alkuperäisasukkaat tuntevat olevansa tanskalaisten valloittajien orjia. Tanskalaisen kauppiaan vaimo on kahlittuna kuin papukaija häkissään. Vapaampia ovat Ikuisuusvuonon profeettojen yhteisön asukkaat. Tanskalaiset pitävät heitä taikauskoisina kerettiläisinä ja vaarallisina itsenäisyystaistelijoina. Yhteisön olemassaoloa ei kauan katsella.

Tanskalaiset suhtautuvat grönlantilaisiin alempina olentoina, kutsuvat heitä villeiksi. Heidän naistensa kanssa makaaminen on kuitenkin yleinen harrastus. Siinä on kunnostautunut varsinkin vastenmielinen lähetyssaarnaaja Oxbøl, jonka lapsia on muun muassa Mortenin läheisin työtoveri, katekeetta Bertil. Oxbølin lapsiin liittyy yksi kirjan monista juonihaaroista.

Morten tekee kaikenlaista ja hänelle tapahtuu paljon. Pari esimerkkiä. Hän oli opiskellut Kööpenhaminassa jonkin verran lääketiedettä ja käytti joskus taitojaan. Hän auttoi edellä mainittua kauppiaan vaimoa, joka oli tullut raskaaksi raiskauksen seurauksena, eikä halunnut synnyttää lasta. Ihmetyksen ja järkytyksen vallassa seurasin toimenpiteitä, joiden aineisiin kuului muun muassa ruuti. Mortenille tyypillisesti kaikki ei sujunut kuten oli tarkoitettu. Hän menetti toisen silmänsä. Kyllä Morten joskus onnistuikin. Hän sai Grönlantiin mennessään kuljetetuksi mukanaan lehmän. Kapteeni oli aluksi nuiva, mutta hänenkin suhtautumisensa parani, kun miehistö pysyi pitkällä merimatkalla tavallista paremmassa kunnossa saadessaan maitoa juodakseen. Roselil-lehmän kuljetus on kirjan hellyttävimpiä kohtia.

Ikuisuusvuonon profeettojen yli kuuttasataa sivua ei kannata kavahtaa. Kirja on huikea sukellus historiaan ja ajaton kertomus ihmisen pyristelystä irti kahleistaan.

Kim Leine: Ikuisuusvuonon profeetat
Suomentanut Katriina Huttunen
Tammen Keltainen kirjasto 2014, 634 s.
Tanskankielinen alkuteos Profeterne i Evighedsfjorden 2012

***********

Ikuisuusvuonon profeetat sopisi Helmet-haasteessa moneen kohtaan. Sijoitanpa sen kohtaan 40. Kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma.