F. Springer: Bougainville

 

Bougainvillessa on kolme kertojaa: lapsuudenystävät Bo ja Tommie sekä Tommien isoisä. Bo ja Tommie tutustuivat Jaavalla 1930-luvulla, jolloin nykyisen Indonesian alue oli vielä Hollannin siirtomaata. Myöhemmin he kävivät samaa oppikoulua Haagissa. Kirjan alussa he tapaavat Daccassa kaksi vuotta Bangladeshin itsenäistymisen jälkeen. Bo on maassa Alankomaiden väliaikaisena asiainhoitajana ja Tommie kuuluu YK:n pääsihteerin seurueeseen, joka on lyhyellä vierailulla.

Bo kertoo omasta työstään itsenäistä valtiota rakentavassa Bangladeshissa. Välillä hän muistelee yhteistä historiaansa Tommien kanssa. Heti kirjan ensimmäisellä sivulla selviää, että Tommie kuoli tapaturmaisesti Daccassa. Tommien kirjoittamaa tekstiä on vain vähän. Sen sijaan hänen isoisänsä herra de Leeuwin osuudet muodostavat värikkään omaelämäkerran. Hän lähti Hollannin Itä-Intiaan 1800-luvun lopussa, kun hänen työnantajansa oli tehnyt konkurssin.

Vaikka kertojia on kolme ja ajassa hypitään edestakaisin, lukeminen on helppoa ja tapahtumissa pysyy hyvin mukana. Henkilöhistorioiden yli aiheeksi nousee eurooppalaisten suhtautuminen siirtomaiksi kutsuttuihin maihin. Isoisä de Leeuw oli lapsuudessa tavannut muutaman kerran kirjailija Multatulin, joka oli ollut virkamiehenä Itä-Intiassa ja nähnyt siellä, miten alkuperäisasukkaita riistettiin. Hänen kuuluisin teoksensa on romaani Max Havelaar, jossa hän yritti saattaa Itä-Intian tapahtumat hollantilaisten tietoisuuteen. (Olen lukenut Max Havelaarin ja blogannut siitä.) De Leeuwista tuli Multatulin hengenheimolainen, joka vastusti Alankomaiden ylivaltaa ja kannatti Indonesian vapautumista.

Tommien äiti oli de Leeuwin tytär. Hän meni naimisiin riistäjiin kuuluneen varakkaan liikemiehen kanssa, mitä hänen isänsä ei voinut lainkaan hyväksyä.

””Hei vaan, herra de Leeuw, kaikki kunnossa?” Kaikkiko kunnossa? Ei mikään ollut kunnossa, mutta minusta ei ollut vastusta sille röyhkeälle lurjukselle edes omassa kodissani. Rahaa kuin roskaa, rikkaat vanhemmat, plantaaseja Kaukoidässä, kauppahuone Bataviassa, veli liikemiehenä Singaporessa, sisko kiinalaisen miljonäärin vaimona Shanghaissa.”

Bougainvillen nykyajassa Bo ja Tommie toimivat tehtävissä, joissa länsimaalaiset yrittävät auttaa entisiä siirtomaita. Bon kertomukset Bangladeshista eivät ole mitään hymistelyä ja todennäköisesti perustuvat kirjailijan omiin kokemuksiin. F. Springer (oikealta nimeltään Carel Jan Schneider) oli diplomaatti. Bon elämänvaiheet kulkevat muutenkin samoja ratoja kirjailijan kanssa.

Tämän asiantuntevasti, mutta rennolla otteella kirjoitetun romaanin lukemiseen sain vinkin blogista Donna mobilen kirjat.

F. Springer: Bougainville
Suomentanut Titia Schuurman
Aviador 2022, 144 s.
Hollanninkielinen alkuteos Bougainville. Een gedenkschrift 1981