Gaudeamus
on tehnyt kulttuuriteon julkaisemalla Arkhimedeen (n. 287–212 eaa.)
kirjoituksia. Kaikki muistavat koulufysiikasta Arkhimedeen lain, mutta nyt on
mahdollista lukea sille keksijänsä todistus, joka on yksinkertaisesti nerokas.
Kirjassa Kelluvat kappaleet ja muita kirjoituksia on paljon muutakin
nerokasta.
Helsingin
yliopiston tutkijatohtori Johan Stén on kirjoittanut erinomaisen johdannon. Hän
kertoo, mitä Arkhimedeen elämästä tiedetään, millaista oli aikakauden
matematiikka ja astronomia, sekä ennen kaikkea millaisia kirjoituksia
Arkhimedeelta on säilynyt. Stén selittää lyhyesti yhdentoista Arkhimedeen
tutkielman sisällön nykymatematiikan kielellä ja merkinnöillä. Tutkielmia ovat
mm. Tasokuvioiden tasapaino, Paraabelin neliöiminen, Mekaanisten teoreemojen
menetelmä ja Ostomakhion sekä tähän kirjaan suomennetut Hiekanlaskija, Ympyrän
mittaaminen, Kelluvat kappaleet I–II ja Helioksen karjan
lukumäärä. Sténin johdanto helpottaa oleellisesti Arkhimedeen sanallisiin
selityksiin ja geometriaan perustuvien kirjoitusten lukemista.
Johdannon
matemaattisissa lausekkeissa on harmillisesti painovirheitä. Virheitä on termeissä
(K:n sijasta P tms.), alaindekseissä, laskutoimitusten merkeissä. Kirjan
kuvissakin on joitakin virheitä. Oikoluku olisi voinut olla tarkempi näin
arvokkaassa teoksessa.
Arkhimedeen kirjoitukset on
suomennettu alkukielestä kreikasta paitsi niiltä osin, kun alkuperäisteksti ei
ole säilynyt. Silloin on käytetty latinankielistä käännöstä. Selittäviä
viitteitä on runsaasti.
Hiekanlaskijassa
Arkhimedes arvioi ”hiekanjyvien lukumäärän sellaisessa tilavuudessa, joka on
yhtä suuri kuin maailman tilavuus”. Arkhimedeen käytössä ollut lukujärjestelmä
oli hankala. Hän sai aikaan tuloksen, mutta tulosta tärkeämpää oli ilmeisesti
osoittaa, miten suuria lukumääriä voidaan numeroida.
Kirjoituksessa
Ympyrän mittaaminen Arkhimedes todistaa kolme propositiota eli väitettä. Niistä
ensimmäinen:
”Jokainen
ympyrä on yhtä suuri kuin suorakulmainen kolmio, jonka pystykateetti on ympyrän
säteen pituinen ja pohjakateetti kehän pituinen.”
Tämän
Arkhimedes todistaa osoittamalla, että väitteen mukaisen ympyrän pinta-ala ei
voi olla suurempi eikä pienempi kuin kolmion. Todistuksessa hän käyttää ympyrän
sisä- ja ulkopuolelle piirrettyjä neliöitä ja niitä jakamalla syntyviä
monikulmioita.
Kolmas
propositio koskee ympyrän kehän pituuden ja halkaisijan suhdetta eli nykyisin
ilmaistuna piitä. Arkhimedes todistaa, että ympyrän ympärysmitan suhde sen
läpimittaan on suurempi kuin 3 10/71 ja pienempi kuin 3 1/7. Arkhimedeella ei
ollut käytössä desimaalilukuja, mutta desimaalilukuina hänen arvionsa olivat
3,140845 ja 3,142857.
Tutkielmassa
Kelluvat kappaleet I Arkhimedes todistaa nimeään kantavan lain, mutta sitä
ennen muun muassa proposition 2:
”Kaiken
liikkumatta lepäävän nesteen pinta on pallon muoto, jonka keskipiste on sama
kuin maan keskipiste.”
Maan
pallomuoto oli siis itsestäänselvyys. Arkhimedeen laki on propositio 5, jonka
hän itse muotoili seuraavasti:
”Jos
kiinteä kappale on ominaispainoltaan kevyempi kuin neste, se vajoaa nesteeseen
laskettuna siihen asti, että uponneen osan tilavuutta vastaava nesteen määrä
painaa yhtä paljon kuin koko kiinteä kappale.”
Kelluvat
kappaleet II todistaa useita väitteitä, jotka käsittelevät nesteessä kelluvaa
pyörähdysparaboloidia. Arkhimedeen avaruusgeometrian tuntemus osoittautuu niin
suureksi, että nykyajan algebrallisiin esitysmuotoihin tottunut ei voi kuin
ihailla.
Lainaan
johdantoa:
”Hän
loi lähes tyhjästä teoreettiseen mekaniikkaan matemaattisia käsitteitä, kuten
tasapainon, painopisteen ja ominaispainon, ja käytti niitä apuvälineinä rinnan
geometristen todistustensa kanssa.”
Helioksen
karjan lukumäärä on Arkhimedeen nimiin laitettu matemaattinen ongelma, joka on
esitetty runomuodossa. Runossa määritellyt ehdot voidaan kirjoittaa seitsemän
yhtälön yhtälöryhmäksi, joissa on kahdeksan tuntematonta. Ratkaisu ei siis ole
yksikäsitteinen. Ensimmäinen tunnettu ratkaisu saatiin aikaan vasta vuonna
1880.
Kelluvat kappaleet ja muita
kirjoituksia näyttää,
miten lahjakas matemaatikko Arkhimedes oli. Historiassa ei ole montakaan hänen
vertaistaan. Hänen muista kirjoituksistaan ainakin Tasokuvioiden tasapaino olisi
myös mukava saada suomeksi.
Arkhimedes: Kelluvat kappaleet ja muita kirjoituksia
Suomentaneet Paavo Hohti, Sami Jansson, Tua Korhonen ja Vesa Vahtikari
Gaudeamus 2025, 214 s., sisältää Johan Sténin johdannon 82 s.
Kreikankieliset alkuperäiskirjoitukset ovat 200-luvulta eaa.
Todellakin kulttuuriteko! Harmillisia nuo painovirheet, tällaisen kirjan oikolukuun olisi tosiaan kannattanut panostaa enemmän. En tiennyt tuosta ympyrän ja suorakulmaisen kolmion alojen vastaavuudesta. Helioksen karjasta olen joskus lukenut, mutten muista asiasta enää juuri muuta kuin nimen ja sen että karjaa oli paljon. Arkhimedesta täytyy tosiaan ihailla: hän pystyi tekemään paljon kömpelöstä lukujärjestelmästä ja desimaalilukujen puutteesta huolimatta.
VastaaPoistaArkhimedeesta on vielä lisättävä, että hän ei tehnyt kokeita, vaan päätyi tuloksiinsa ajattelemalla, vaikka osa niistä on varsin käytännöllisiä.
PoistaMm, tähän voisikin tutustua, mainiota että kustantaja tarttuu tällaisiin teksteihin.
VastaaPoistaNämä kirjoitukset ovat merkittäviä ihan tieteenhistoriallisesti. Hieno julkaisu todella.
Poista