Halusin lukea Amsterdamiin
sijoittuvan kirjan, ja kirja, jonka minäkertoja on Amsterdamin pormestari,
tuntui sopivalta. Amsterdamiin Pormestarin parissa pääsi mukavasti,
mutta muuten kirja ei ollut mitenkään erityinen.
Pormestari Robert Walter alkaa
epäillä vaimoaan Sylviaa uskottomuudesta. Hänellä on häviävän pieni syy epäilyynsä,
eikä hän puhu siitä mitään vaimolleen. Ajatukset kuitenkin kalvavat häntä.
Toinen juonihaara on Robertin ikäisekseen hyväkuntoisten yhdeksänkymppisten
vanhempien päätös tehdä kaksoisitsemurha. Onnelliset perheet... Sylviakin lukee
Anna Kareninaa.
Pormestari on alkuun vahvasti satiirinen,
mutta vakavoituu kohti loppua, kun kumpikin juonilinja etenee kohti rikosta.
Tai ehkä etenee, sen lukija saa päättää. Satiiri kohdistuu lähinnä Robertiin
itseensä, mutta hänen ajatustensa kautta myös Hollannin politiikkaan,
pääministeriin ja kuninkaallisiin. Robert on omahyväinen, omasta mielestään
loistava seuramies, hyvä isä ja hyvä johtaja, mahdollinen tuleva pääministeri.
Hän nauttii kaupunkilaisten huomiosta, vaikka yrittää näytellä vaatimatonta.
Yhden puutteen hän tunnustaa: hän ei osaa kunnolla ranskaa. Se aiheuttaa
ongelmia, kun hän tapaa jollakin vastaanotolla Ranskan presidentin François
Hollanden. Robertin sydämenasia on tuulivoimaloiden vastustaminen.
”Lopputuloksena kuitenkin oli,
että Amsterdamia lähestyttäessä näkyisivät ensimmäisenä tuulivoimalat. Vaikka
olimme juuri päässeet niin hyvin vauhtiin oikeanlaisen kaupunkisiluetin kanssa.
Miniatyyrisiluetin, mutta kuitenkin. Itsensä vakavasti ottava kaupunki ei voi
olla tuulivoimaloiden ympäröimä, niin minä sen näin.”
Herman Kochilta on suomennettu
monta kirjaa. Pormestari on niistä ensimmäinen lukemani. Siitä jäi
jokseenkin sekava vaikutelma.
Herman Koch: Pormestari
Suomentanut Mari Janatuinen
Siltala 2017, 383 s.
Hollanninkielinen alkuteos De Greppel 2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.