sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Graham Moore: Kuolema Sherlock-seurassa


Työt ovat viime aikoina estäneet tehokkaasti lukemisen. Nyt sattui olemaan paremmin aikaa ja halusin lukea jotakin rentouttavaa. Kirjaston Bestseller-pöydältä löysin Graham Mooren dekkarin Kuolema Sherlock-seurassa.

Kirjan lähtökohta on kuuluisan Sherlock Holmes -tuntijan Alex Calen murha. Cale on ilmoittanut löytäneensä Arthur Conan Doylen kadonneen päiväkirjan. Päiväkirjan löytäminen on ollut Holmes-tutkijoiden haaveena vuosikymmeniä. Cale murhataan juuri ennen kuin hänen on määrä esitellä löytönsä Sherlock-seuran kokouksessa. Päiväkirja katoaa tietysti samalla. Äskettäin Sherlock-seuran jäseneksi hyväksytty Harold White alkaa tutkia tapausta apunaan entinen toimittaja Sarah. Harold käyttää tutkimuksissa hyväksi laajoja tietojaan Sherlock Holmes -kirjoista sekä Holmesin omaa metodia eli arvoitusten ratkaisemista ajattelemalla. Tosin Haroldin käytössä olevat vihjeet ovat niin pieniä, että arvoituksen ratkaiseminen niiden perusteella on mahdollista vain kirjallisuudessa.

Toisella tasolla kirjassa kerrotaan Arthur Conan Doylen elämästä vuonna 1900 eli kadonneen päiväkirjan ajasta. Conan Doylen kotiin lähetetään kirjepommi. Lähettäjää etsiessään hän sekaantuu murhatutkimuksiin ystävänsä Bram Stokerin kanssa. Lukija saa vähitellen selville, mitä päiväkirjassa kerrotaan.

Kirjepommin lähettäjä on naisasianainen, naisten äänioikeuden puolesta taistelija. Tämä kerrotaan kirjassa varhaisessa vaiheessa. Lukiessani ihmettelin tuollaista valintaa, mutta kirjailijan jälkisanojen (ja Googlen) perusteella tapahtumalla onkin jonkinlaista todellisuuspohjaa.

Kuolema Sherlock-seurassa sopi hyvin tavoittelemakseni rentoutuskirjaksi. Se ei ole väkivaltainen, vaikka Conan Doylen ja Stokerin tutkimusten huipennus onkin yllättävän verinen. Kirjasta saisi varmasti enemmän irti, jos olisi lukenut Holmes-kirjoja. Olen lukenut vain Baskervillen koiran, enkä ole edes katsonut Holmes-aiheisia tv-sarjoja. (Olen lukenut myös Bram Stokerin Draculan joskus koululaisena, enkä muista siitä yhtään mitään. Draculalla ei sentään ollut mitään osaa tässä kirjassa, vaikka Bram Stoker on tärkeä henkilöhahmo.)

Kadonnut päiväkirja on ajalta, jolloin Conan Doyle oli surmannut Holmesin kirjassa Viimeinen tehtävä, ajalta juuri ennen kuin hän pitkästä aikaa kirjoitti taas uuden Holmes-tarinan eli Baskervillen koiran. Tuolloin Conan Doyle ei Kuolema Sherlock-seurassa -kirjassa arvostanut omaa luomustaan:
”Oli oikeastaan ällistyttävää ajatella, miten pitkälle ihminen saattoi päästä vain kynäilemällä paperille mukiinmenevän tarinan. Kuvitelmilla ostettu talo; pennyn hintaisten lukemistojen varaan rakennettu koti.”
Muita arvioita: Kirsi piti kirjasta paljon, Amma ei pitänyt lainkaan ja Katja piti puoliksi.

Graham Moore: Kuolema Sherlock-seurassa
Suomentanut Taina Wallin
Atena 2012, 469 s.
Englanninkielinen alkuteos The Sherlockian, 2010

2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä tekstistä, Margit! Sherlock on minulle tärkeä kirjallinen hahmo, tämä kuulostaa ihan kiinnostavalta. Voisi sopia sellaiseksi nollauskirjaksi, tässä siihen tarkoitukseen juuri lainasin vaariltani yhden trillerin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopii nollauskirjaksi! Sellaisena minäkin tätä käytin. Ja vielä paremmin, jos on kiinnostunut Sherlockista.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.