Kirjamessuilla torstaina

Pääsin kerrankin kirjamessuille arkipäivänä. Kello oli 10:10, kun olin jo vienyt takkini säilytykseen (ei jonoa). Ensimmäinen osasto rappujen juurella oli Adlibriksen. Sieltä sai viiden euron lahjakortin, kun vain osallistui kilpailuun, jossa piti arvioida kirjapinon korkeutta.

Suuntasin aluksi Antikvaarisille Kirjamessuille. Antikvariaattien valikoimiin sai tutustua rauhassa ilman tungosta ja löysin etsimäni kirjat vähän yli tunnissa. Kävin tietysti suosikkini Antikvariaatti Punaparran osastolla, josta löysin kaksi Anita Brooknerin kirjaa. Messuhankintani ovat kuvassa:

Muut kirjat ovat antikvariaateista, mutta Basam Books myi Epätavallista lukijaa yhdellä eurolla. Montgomeryn Sinisen linnan olen lukenut lapsena, muita en ole lukenut.

Iltapäivän ohjelmaan kuului messuosastoilla kiertelemisen lisäksi muutama kirjailijahaastattelu. Ensimmäiseksi kuuntelin Anna Kortelaista, kun Reidar Palmgren haastatteli häntä romaanista Ei kenenkään maassa. Kirja on Kortelaisen isoisän tarina, mutta se perustuu varsin vähiin historiallisiin tietoihin. Kortelaisen mukaan teemoja on kolme: aate, musiikki, rakkaus. Mieleeni jäi erityisesti hänen isoisänsä oma luonnehdinta: ”Minä olen palmgrenilainen kommunisti.” Palmgren oli tietysti Raoul Palmgren, Kortelaisen haastattelijan isoisä.

Seuraavaksi kuuntelin Kaari Utriota ja Kristiina Vuorta, joiden aiheena oli ’historialliset viihderomaanit’. Vuori mainitsi yhdeksi esikuvakseen Utrion ja jonkinlainen kunnioitus näkyi haastattelussakin. Utrio vastasi kaikkiin kysymyksiin ensin. Molemmat arvostavat Angelica-kirjoja ja Kaari Utrio selitti syyn. Ne olivat historiallisia romaaneja, joissa ensimmäistä kertaa pääasiallinen toimija oli nainen. Kuten tiedämme, Angelica-kirjoja halveksuttiin, kun ne ilmestyivät (mutta ne myivät hyvin). Utrio sanoi, että niitä ei kukaan olisi kehdannut lukea junassa, mutta siinä hän erehtyi. Minä luin pikkutyttönä ensimmäistä Angelica-kirjaa nimenomaan junassa. En ehkä ymmärtänyt hävetä.

Lopuksi kuuntelin Katarina Eskolaa, kun hän puhui julkaisemistaan äitinsä Elsa Eklundin (Enäjärvi) päiväkirjoista. Tuo kirjahan oli tänään esillä monessa tiedotusvälineessä. Jaana on jo aiemmin kirjoittanut siitä ansiokkaan arvion. Eskolan haastattelusta poimin lauseen: ”Nuori näkee kirkkaasti.”

Tämänvuotinen kirjamessukäyntini päättyi lyhyeen kohtaamiseen. Kun noudin takkiani, vieressä oli omaa takkiaan hakemassa Anna Kortelainen. Uskalsin puhutella häntä ja kiittää ihanasta kirjasta Virginie!.