Anita Brookner: Säädytön liitto

Blogiani seuranneet tietävät, että olen kirjoittanut jo monesta Anita Brooknerin kirjasta. Säädytön liitto on hankintani Helsingin kirjamessuilta viime syksynä. Pidän Brooknerin kirjoista, koska ne ovat tiiviitä. Niissä käsitellään yhtä asiaa, jossa pysytään ilman turhia rönsyjä. Toinen, ja ehkä tärkeämpi syy, on tyyli, kieli ja lauserakenteet. En ole lukenut Brookneria englanniksi, mutta minulla olevissa kirjoissa on kolme eri suomentajaa ja teksti on kuitenkin hyvin samanlaista. Suomentajat ovat ilmeisesti tavoittaneet Brooknerin tyylin hyvin. Lainaan Säädyttömän liiton keskushenkilön Blanchen myöhäisillan yksinäisiä ajatuksia:

”Tuntui kuin tämä hänen olemuksensa ydin, tämä yksinäinen lapsi hänen sisimmässään, tämä itselle vaivihkaa omistettu yksinäisyys, tämä pimeys olivat kaikki, mitä hänellä oli jäljellä, että päivän maailma oli muita varten, että hän itse oli yöolento, ja että silloin kun hän avasi verhonsa nukkuvan maan kylmään puhtauteen, hän suoritti jotakin hyvin tärkeätä riittiä, tai pikemminkin riittiä, joka oli tärkeä hänelle itselleen, ja puolusti hiljaisuuttaan toisten uupumattoman lörpöttelyn harkittua arvovaltaa vastaan.”

Blanchen mies on jättänyt hänet ihastuttuaan nuorempaan naiseen. Vapaaehtoistyössä sairaalassa Blanche tutustuu Sallyyn ja tämän kolmevuotiaaseen tytärpuoleen Elinoriin. Blanchen ja Sallyn välille muodostuu outo riippuvuussuhde, jossa on ääneen lausumattomia vaatimuksia, taloudellisia odotuksia ja pettymyksiä. Kirjan nimi on englanniksi A Misalliance. Suomenkielinen nimi johtaa ajatuksia hieman harhaan.

Kuluttaessaan päiviään National Galleryssä Blanche on löytänyt maalauksista kaksi naistyyppiä. ”Toisella puolella tottelevaiset, toisella vapaat.” Vapaita edustivat ”omahyväisinä hymyilevät nymfit”, joiden vastineita Blanche huomaa olevan todellisessa elämässäkin. Sally ja miehen uusi naisystävä ovat sellaisia. Blanche tajuaa, että hänkin olisi voinut viettää toisenlaista elämää, jos olisi uskaltanut, ja että hänellä on vieläkin mahdollisuus muuttua. Kirjan lopussa on Brooknerille tyypillinen pieni yllätys, jota lukija on saattanut aavistella.

Anita Brookner: Säädytön liitto

Suomentanut Anja Haglund

Otavan kirjasto 1989, 224 s

Englanninkielinen alkuteos A Misalliance, 1986