Metsäjätti on niitä
kirjoja, josta ’kaikki’ kirjabloggaajat ovat kirjoittaneet. Kirja on meillä
kotona (mieheni kirjoja), joten minäkin päätin lukea sen. Minusta on hienoa,
että joku kirjoittaa tällaisesta aiheesta. Aiheena on puunjalostusteollisuuden
katoaminen Suomesta.
Kirjassa
vuorottelevat kertojina kouluaikaiset ystävykset Pasi ja Janne. Pasi on tehnyt
uraa Metsäjätti-nimisessä yhtiössä ja Janne on jäänyt töihin kotipaikkakunta
Törmälään Metsäjätin vaneritehtaaseen. Pasi joutuu palaamaan Törmälään
tehostamaan tehtaan toimintaa. Kuten kaikki tietävät, tehostaminen tarkoittaa
yt-neuvotteluja ja irtisanomisia.
Kirja ei ole ihan
yhtä hyvä kuin aiheensa. Kysyin mieheltäni kommenttia ja hän tiivisti yhteen
lauseeseen: tunnetta puuttui. Ja niinhän oli. Vaikka Pasin ja Jannen lapsuus
oli ollut ankea (alkoholismia, väkivaltaa, kuolemaa) ja Pasin yksityiselämässä
tapahtui jotain traagista kirjan aikana, niin ainakaan minä lukijana en kokenut
suuria tunteita. Pasi jäi paperiseksi hahmoksi, vaikka hänen päänsä sisällä
liikuttiin. Kirjan edetessä kasvoi ihmetys siitä, miten hän oli alun perin noussut
Metsäjätissä korkeaan asemaan. Janne ihmetteli samaa:
”Minkä ihmeen takia se hankkiutui tuohon bisneshommaan, markkinatalouden rattaisiin? Ehkä se kuvitteli, että siellä on tilaa myös hyville.”
Pasin ajatukset Metsäjätin
meren takaisista tehdashankkeista olisivat voineet olla lehdestä, yhtä sanaa
lukuun ottamatta:
”Tehdas vaatii puuta. Se tarkoittaa sellutehtaan tapauksessa eukalyptus-plantaasia. Sellainen hakataan sademetsän paikalle tai raivataan maanviljelysalueelle.
Niin tehtiin Sumatrallakin. Perustettiin puuplantaasi. Niiden ongelmana on se, että yksilajinen metsä kestää pirun huonosti tuholaisia.”
Edellä kirjoittamastani
huolimatta olen tyytyväinen, että luin Metsäjätin. Toistan itseäni: aihe on
tärkeä ja ajankohtainen. Monella suomalaisella paikkakunnalla ollaan tällä
hetkelläkin samassa tilanteessa kuin Törmälässä.
Miika Nousiainen: Metsäjätti
Otava, Seven-pokkari 2012, 286 s
Ilmestynyt ensimmäisen kerran 2011
Minä en kuulu tuohon joukkoon "kaikki" eli en ole lukenut, mutta olen kyllä kiinnittänyt huomiota kirjaan ja aiheeseen. Ehkä en ihan oikopäätä riennä tätä hankkimaankaan, joskin tuo aihepiiri on minustakin hieno.
VastaaPoistaMetsäjätti kannattaa lukea, jos se osuu eteen esim. kirjastossa.
Poista