Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956

Luin tämän runokirjan ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla. Nyt huomasin muistavani siitä parhaiten runon LUKEVAN TYÖLÄISEN KYSYMYKSIÄ, jossa on säkeitä kuten

Caesar löi gallialaiset.
Kai hänellä ainakin kokki oli mukanaan?

Ja runon OPISKELUN YLISTYS alku

Opiskele perusasiat! Se ei ole
koskaan myöhäistä
niille, joiden aika on tullut!

saa Kristiina Halkolan laulamaan päässäni. Hella Wuolijoelle kirjoitetun runon SUOMALAINEN MAISEMA viimeiseltä riviltä löytyy usein siteerattu lause

Vaikenee kansa kahdella kielellään.

Brita Polttila on valikoinut ja suomentanut kokoelman runot. Mukana on myös neljä Arvo Turtiaisen ja kaksi Elvi Sinervon suomennosta. Jälkisanoissaan Brita Polttila kirjoittaa halunneensa antaa lukijalle käsityksen Brechtin laaja-alaisuudesta runoilijana. Kirjassa onkin rakkausrunoja, laulettaviksi tarkoitettuja runoja, kantaaottavia ja julistavia runoja, sekä hyvin henkilökohtaisia runoja.

Suurin osa runoista on kirjoitettu 30-luvulla Hitlerin Saksassa ja 40-luvulla maanpaossa Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kirjoitusajankohdasta huolimatta ne ovat iättömiä. Esimerkiksi runon PROPAGANDAN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDESTÄ alkupuolella mainitaan Göring, mutta viimeisen säkeistön sanat ovat olleet – ja ovat – totta monessa maassa.

Vielä yksi asia panee vähän epäilemään
propagandan tavoitteita: Mitä enemmän meidän maassa
                                 on propagandaa
sitä vähemmän on kaikkea muuta.

  

Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956

Valikoinut ja suomentanut Brita Polttila

Tammi 1976, viides painos, 134 s