torstai 14. maaliskuuta 2013

Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956


Luin tämän runokirjan ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla. Nyt huomasin muistavani siitä parhaiten runon LUKEVAN TYÖLÄISEN KYSYMYKSIÄ, jossa on säkeitä kuten

Caesar löi gallialaiset.
Kai hänellä ainakin kokki oli mukanaan?

Ja runon OPISKELUN YLISTYS alku

Opiskele perusasiat! Se ei ole
koskaan myöhäistä
niille, joiden aika on tullut!

saa Kristiina Halkolan laulamaan päässäni. Hella Wuolijoelle kirjoitetun runon SUOMALAINEN MAISEMA viimeiseltä riviltä löytyy usein siteerattu lause

Vaikenee kansa kahdella kielellään.

Brita Polttila on valikoinut ja suomentanut kokoelman runot. Mukana on myös neljä Arvo Turtiaisen ja kaksi Elvi Sinervon suomennosta. Jälkisanoissaan Brita Polttila kirjoittaa halunneensa antaa lukijalle käsityksen Brechtin laaja-alaisuudesta runoilijana. Kirjassa onkin rakkausrunoja, laulettaviksi tarkoitettuja runoja, kantaaottavia ja julistavia runoja, sekä hyvin henkilökohtaisia runoja.

Suurin osa runoista on kirjoitettu 30-luvulla Hitlerin Saksassa ja 40-luvulla maanpaossa Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kirjoitusajankohdasta huolimatta ne ovat iättömiä. Esimerkiksi runon PROPAGANDAN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDESTÄ alkupuolella mainitaan Göring, mutta viimeisen säkeistön sanat ovat olleet – ja ovat – totta monessa maassa.

Vielä yksi asia panee vähän epäilemään
propagandan tavoitteita: Mitä enemmän meidän maassa
                                 on propagandaa
sitä vähemmän on kaikkea muuta.

  
Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956
Valikoinut ja suomentanut Brita Polttila
Tammi 1976, viides painos, 134 s

2 kommenttia:

  1. Minunkin pitäisi tutustua paremmin Brechtin runotuotantoon, vaikkapa tuon sinun esittelemäsi kokoelman muodossa. Kiitos inspiraatiosta, yritän saada tuota kirjaa käsiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antikvariaateissa tätä on joskus myynnissä. Ja kirjastoista löytyy vielä, minäkin lainasin.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.