James
Joycen Odysseus on yksi harvoja
kirjoja, jonka olen jättänyt kesken. Yritin varmaan lukea väärään aikaan niin
vaativaa tekstiä. Joycen Dublinilaisia
on aivan erilainen, suorastaan perinteinen novellikokoelma.
Nimenä
Dublinilaisia kuvaa kirjaa hyvin. Joycen
dublinilaiset ovat tavallista väkeä. On täysihoitolan pitäjä, pikkuvirkamiehiä,
tyhjäntoimittajia, tomeria vaimoja. Istutaan kapakoissa, juodaan viskiä ja
stoutia. Puhutaan politiikkaa.
Nämä
dublinilaiset eivät ole mukavia ihmisiä. He tavoittelevat omaa etuaan tai
lapsensa etua (hyvin inhimillistä). Monet juovat liikaa ja joku kohtelee
lapsiaan huonosti. Kun rahat ovat vähissä, liehakoidaan palvelustyttöä muutaman
lantin toivossa. Kaiken kaikkiaan ihmiset ovat heikkouksineen todellisen
tuntuisia.
Dublinilaisia
kirjoittaessaan Joyce oli vielä nuori. Siitä huolimatta onnistuneimmat novellit
kertovat vanhoista tai yksinäisinä vanhenevista ihmisistä. Kokoelman viimeistä,
pitkähköä novellia Kuolleet
lukiessani huomasin pian, että olin nähnyt siihen perustuvan elokuvan The Dead vuosia sitten, mutta en tietenkään
muistanut elokuvan perustuneen Joycen kertomukseen. Kuolleet on hieno haikea tarina menetetystä nuoruudesta.
Nykylukijan
on vaikea ymmärtää, mikä Joycen novelleissa teki niistä aikanaan epäilyttäviä. No,
novellissa Kohtaaminen koulusta
lintsaavat pojat tapaavat lapsia ahdistelevan miehen. Kuvaus on kuitenkin varsin
viitteellinen. Ajat muuttuvat. Kirja ilmestyi 1914, tasan sata vuotta sitten.
Pidin novelleja usein kauniina ja hieman apeina, joskus terävinä, mutta en
rohkeina.
Lopuksi
lainaus Dublinin kuvauksesta novellista Pieni
pilvi.
”Grattan Bridgeä ylittäessään hän vilkaisi jokea rantakatuineen ja tunsi sääliä sen varrella seisovia matalia surkeita taloja kohtaan. Ne näyttivät hänestä kulkureilta, jotka kyyhöttivät rannalla vieri vieressä, vanhat takit pölyn ja noen peitossa, kauniin auringonlaskun typerryttäminä, ja odottivat yön ensimmäistä kylmää puraisua joka pakottaisi nousemaan, ravistelemaan itsensä valveille ja häipymään tiehensä.”
James
Joyce: Dublinilaisia
Basam
Books 2012, 240 s.
Suomentanut
Heikki Salojärvi
Kansi Taivo Org
Englanninkielinen
alkuteos Dubliners 1914
Tämän voisin lukea. Joyce kiinnostaa kovasti, joskaan en usko ikinä päihittäväni Odysseusta. En ole vielä yrittänytkään, mutta voisin aloittaa jostain vähän helpommasta.
VastaaPoistaVoin suositella Dublinilaisia, jos haluat tutustua Joyceen. Minä olen hyvin tyytyväinen siihen, että luin tämän kirjan.
PoistaDublinilaisia on yksi parhaista tänä vuonna lukemistani kirjoista. Se on tarkka ja hyvin moderni, kerronnaltaan jotenkin niin suora, että se on jo totta. Dublinissa kirja heräsi eloon.
VastaaPoistaLukiessa harmitti, että en ole käynyt Dublinissa. Jos (kun) menen, lue Dublinilaisia uudelleen.
PoistaKuulostaa hyvältä! Minulle tämä on kotiutunut antikvariaatista, pitäjä vakuutti että pitäisin. Tekstisi perusteella kuulostaa lupaavalta. Odysseuskin olisi kyllä hyllyssä, mutta englanniksi, joten taidan antaa Dublinilaisten kiilata rauhassa etualalle.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä antikvariaatin pitäjän kanssa: varmaan pidät.
PoistaTämä on hauska sattuma, kun luin tekstisi. Olen miettinyt tuon kirjan lukemista. Tuo kansi on houkutteleva. Hyvin harvan vanhan kirjan kansi on minulle yhtä vieras, kun olen ollut kirjastossa töissä. Kerrot kirjan sisällöstä, minä olen miettinyt, että mistä löydän novellin Kuolleet, johon perustuu Hustonin elokuva. Eli se lienee tuossa.
VastaaPoistaKyllä, Hustonin elokuva perustuu tässä kirjassa olevaan novelliin Kuolleet. Elokuvassahan on yhdessä pääosassa Hustonin tytär Anjelica.
PoistaItsekin olen pohtinut Joycen lukemista. Vaikuttaa varsin hyvältä opukselta :)
VastaaPoistaDublinilaisia sopii hyvin ensimmäiseksi Joycelta luettavaksi kirjaksi.
PoistaItselläni on hyllyssä muutama vuosi sitten lahjaksi saatu Odysseus (Saarikosken versio). Toistaiseksi siellä on lepäillyt. Ehkäpä tämä bloggauksesi herätti taas mielenkiinnon kirjaan tarttumiseen. Jes.
VastaaPoistaMinäkin aion yrittää Odysseusta joskus uudestaan. Tuolla se odottaa hyllyssä.
Poista