”Bulba oli pelottavan itsepäinen. Hän oli niitä luonteita, jotka saattoivat syntyä vain karkealla 1400-luvulla ja vain Euroopan puolipaimentolaisessa Idässä, aikana jolloin vallitsi oikeita ja vääriä käsityksiä omistukseltaan jotenkin riidanalaisiksi ja ratkaisemattomiksi muuttuneista maista, joihin Ukrainakin silloin kuului.”
Taras
Bulba on
kirjoitettu 1800-luvun alkupuolella, mutta edellä oleva lainaus vaikuttaa osin
kovin ajankohtaiselta. Kirja kuvaa ukrainalaisten kasakoiden
sotaa
puolalaisia vastaan.
Taras Bulba on kasakkapäällikkö, joka vie kaksi
nuorta poikaansa sotimaan, jotta näistä tulisi todellisia kasakoita. Seuraukset
ovat kohtalokkaita. Gogolin kerronta on
liioittelevaa. Leirikaupungissa kasakat hummailevat ylen määrin, sodassa he
ovat peräänantamattoman rohkeita ja hurjia. Bulban nuoremman pojan rakastuminen
on yltiöromanttista. Bulba itse on kostossaan äärimmäisen julma. Välillä
liioittelu teki tarinasta humoristisen, mikä ei ehkä ollut tarkoitus.
Suomentaja
Eero Balkin jälkisanat otsikolla Kasakkapäällikön kaksoiselämä ovat tarpeelliset
ja valaisevat. Taras Bulbasta on
olemassa kolme eri versiota ja Balk on nyt kääntänyt niistä ensimmäisen
vuodelta 1835. Tavallisimmin käännökset on tehty vuoden 1842 laajennetusta
laitoksesta. Balk selittää jälkisanoissaan versioiden välisiä eroja.
Nikolai Gogol: Taras Bulba
Basam Books 2010, 106 s. + selityksiä ja
suomentajan jälkisanat
Suomentanut Eero Balk
Venäjänkielinen alkuteos Tapacъ Бульба 1835
Onpas tosiaan ajankohtainen lainaus. Tai siis tähänkin aikaan sopiva. Tämän olen luullakseni joskus katsonut venäläisenä elokuvana, mutta olisikin mielenkiintoista lukea tämä versio selityksineen kaikkineen.
VastaaPoistaSuomentajan jälkisanoissa oli ainakin minulle paljon uutta sekä Gogolista että Taras Bulbasta.
Poista