Tässä
kirjassa minua kiinnosti eniten formaatti. Otava julkaisee Miki-kirjoja, jotka
ovat hyvin pieniä ja kevyitä. Sen tekee mahdolliseksi ohut paperi, ”virsikirjapaperi”
kuten eräs tuttavani sanoi. Paperi on niin ohutta, että se melkein näkyy läpi
niin kuin yllä olevasta kuvasta näkyy. Tällainen kirja on kätevä mukana
kuljetettavaksi. Tekstikin on yllättävän suurta. Monessa pokkarissa olen
tavannut paljon pienempää fonttia. Miki-kirjan kannet ovat kovat, vaikkakin
ohuet. Oikeastaan ainoa asia, mikä häiritsi lukemista oli, että ohuita sivuja
pyrki kääntymään useampia kuin yksi kerrallaan.
Sitten
itse kirjaan. Taavi Soininvaara kirjoittaa trillereitä. Toinen peto kuuluu Ratamo-sarjaan, jota en ole lukenut aikaisemmin.
Suojelupoliisin ylitarkastaja Arto Ratamo palaa pitkältä sairauslomalta töihin
ja huomaa joutuvansa lähes syrjäytetyksi. Sattuu kuitenkin niin, että hänen
selvitettäväkseen tullut vähäpätöiseltä näyttänyt juttu onkin kaikkea muuta
kuin yksinkertainen.
Toinen peto
on rakenteeltaan tyypillinen trilleri. Siinä on kovasti toimintaa muutaman
päivän aikana ja toiminta laajenee ulkomaillekin. Trillereihin kuuluvat myös
tavalliset ihmiset, jotka joutuvat keskelle tapahtumia ilman omaa syytään.
Tässä sellaisia ovat ydinfyysikko ja iäkäs katolilainen pappi. Itsepäinen
toimittaja ja yksinäisenä sutena toimiva arvoituksellinen tappaja ovat myös
trilleriaineistoa. Toiseen petoon
tuli ajankohtaisuutta maahanmuuttajien hyväksikäytöstä ja rikosten poluille
erehtyneistä suomalaisista poliiseista.
Pidän
enemmän perinteisistä dekkareista kuin trillereistä, mutta kyllä tämän
ajankulukseen luki.
Taavi Soininvaara: Toinen peto
Otava 2014, Miki-laitos,
733 s.
Ilmestynyt ensimmäisen kerran
2013
Sain
kirjan kustantajalta. Kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.