Tutustuin
tänä vuonna ensimmäistä kertaa Iris Murdochiin, kun luin Hiekkalinnan. Halusin
lukea lisää Murdochia. Lähikirjastossani oli vain Jackson’s Dilemma, joka jäi Murdochin viimeiseksi romaaniksi.
Kirjan
alussa tapahtuu katastrofi. Tosin en itse kutsuisi tapahtunutta katastrofiksi,
koska siinä on kysymys vain nuoren ihmisen, Marianin, epävarmuudesta
tulevaisuutensa suhteen. Marianin ystävät suhtautuvat kriisiin eri tavoin. Joku
pelkää ystäväpiirin hajoavan, joku palaa ajatuksissaan menneisyytensä
onnettomuuksiin, joku epäilee tulevansa hulluksi. Tapahtunut pyörii kaikkien
ajatuksissa. Vähän liikaakiin toistetaan samoja mietiskelyjä, mutta toisaalta
niinhän me ihmiset teemme, jos joku asia vaivaa. Sitä on vaikea olla
hautomatta.
Nimessä
esiintyvä Jackson on palvelija, eräänlainen hovimestari, monitaitoinen mies (muut
kirjan kuvaamat ihmiset ovat hyvin rikkaita). Jackson on mystinen hahmo. Hän on
ilmestynyt jostakin, hänen taustojaan ei tunneta ja hänellä tuntuu olevan
suorastaan yliluonnollisia kykyjä. Hänellä on tärkeä osa kriisin ratkaisussa.
Kirjan
tunnelma on vahva, samoin kuin aiemmin lukemassani Hiekkalinnassa. Tunnelma on
painostava, hallitseva sana on katumus. Vaikka kaikki päättyy lopulta hyvin,
painostava tunne jää jäljelle. Jackson’s
Dilemma oli aika raskas. Hyvä kirja kyllä, mutta pidin Hiekkalinnasta
enemmän.
Jos joku haluaa lukea lisää Murdochista, niin blogimaailmassa on todellinen Murdoch-fani eli Poplaarin Pekka. Hän on kirjoittanut pitkän postauksen Murdochista.
Iris Murdoch: Jackson’s Dilemma
Chatto & Windus 1995, 249 s.
Mukavaa, että luit lisää Murdochia. Minullakin se on jatkuvasti suunnitelmissa sen jälkeen kun luin kesällä "Italialaisen tytön." Nyt viimeksi luin Edna O'Brienia ja huh, miten oli hyvä. Seuraavaksi ajattelin tutustua Deidre Maddeniin. Oletkos häntä lukenut? Irlantilainen naiskirjallisuus on nyt tosiana omissa mieltymyksissäni vahvassa nousussa.
VastaaPoistaEnpä ole lukenut mitään kummaltakaan mainitsemaltasi kirjailijalta. Kiitos vinkeistä!
PoistaKiva kuulla, että olet jatkanut tutustumista onnistuneesti! Omat muistikuvani kirjasta ovat jo melko lailla himmenneet, eikä ihme, lukemisesta on näemmä yli kuusi vuotta. Mutta vaikka Dilemma ei ollut Murdochin parhaita teoksia, oli siinäkin varmasti hetkensä.
VastaaPoistaKiitos linkityksestä, tulikin sen myötä lukaistua oma maratonjuttu läpi pitkästä aikaa. Vanhoja blogijuttuja lukiessa saa usein hämmästellä, että minäkö tuonkin olen kirjoittanut... Ei sinänsä mitään valittamista vajaat viisi vuotta nuoremman Pekan sanoista – lähinnä vaan harmittaa, etten saanut päivitettyä juttua niiden kirjojen osalta, jotka luin myöhemmin. Onnistuin säästelemään romaaneja niin, että luin vain yhden kesässä, mutta viime vuonna ne sitten loppuivat. Kuten Hiekkalinna-juttuusikin kommentoin, uusintakierros on vääjäämättä edessä jossain vaiheessa!
P.S. Ompun mainitsemalta Edna O'Brieniltakin minulla on pari kirjaa hyllyssä, mutta toistaiseksi lukematta, pitää korjata joskus. O'Brien on minulle tuttu siskoni gradusta (ei kirjailijasiskon vaan kirjastonhoitajasiskon :).
Aion katsoa suosituksia postauksestasi ennen kuin otan seuraavan Murdochin lukuun.
Poista