Sofi Oksanen: Norma

Norma alkaa Norma Rossin äidin hautajaisista. Pian käy ilmi, että äiti on salannut Normalta tekemisiään. Norman ympärillä alkaa liikkua ihmisiä, jotka yrittävät saada häneltä tietoja, joita hänellä ei ole. Norma sotketaan äidiltä kesken jääneeseen juoneen, ja samalla hän selvittää oman salaisuutensa historiaa.

Normalla on nimittäin salaisuus, jonka tiesivät vain hän ja äiti. Salaisuus liittyy hiuksiin. Hiukset ja hiusten pidennykset johtavat kirjassa suurempiin ympyröihin.

”Se joka hallitsee unelmia, hallitsee maailmaa. Se joka hallitsee hiuksia, hallitsee naisia. Se joka hallitsee heidän lisääntymiskykyään, hallitsee myös miehiä. Se joka pitää naiset tyytyväisinä, tyydyttää miehetkin ja se joka tohtoroi hius- ja vauvakuumeisia ihmisiä, on heidän kuninkaansa.”

Normassa on aineksia jopa rikosromaaniksi, ja ripaus mystiikkaa. Minä koin sen puhuvan tasa-arvosta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Kirja oli minulle positiivinen yllätys, jotain aivan erilaista Oksasen synkkien lähihistoriakirjojen jälkeen (joista olen pitänyt myös). Tosin synkkiä aiheita oli tässäkin. Pidin erityisesti siitä, että lukiessa piti olla tarkkana, muuten ei tiennyt, miten asiat ja ihmiset liittyvät toisiinsa.

Norma ilmestyi viime vuonna ja siitä on kirjoitettu blogeissa paljon. P. S. Rakastan kirjoja -blogissa on sellaisen lukijan arvio, jolle Norma on ensimmäinen Oksasen kirja. Samassa blogissa on myös linkkejä muiden arvioihin.

Sofi Oksanen: Norma

Like 2015, 304 s.