Grebe: Veteen piirretty viiva ja Tuomainen: Jäniskerroin

Olen lukenut peräkkäin kahden suositun pohjoismaalaisen dekkaristin kirjat. Näistä Camilla Greben tavanomaisempi Veteen piirretty viiva jää toiseksi Antti Tuomaisen omaperäiseen Jäniskertoimeen verrattuna.

Camilla Grebe: Veteen piirretty viiva

Nuori Yasmin katoaa. Hänen jäljiltään löydetään itsemurhaviestiksi tulkittava kirjelappu. Ruumista ei löydetä, ja muitakin viittauksia on, ettei kyseessä ehkä olekaan itsemurha. Katoaminen jää selvittämättä, vaikka Yasminin isää epäillään. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin löytyy ruumis, joka voisi olla Yasminin, ja tutkinta avataan. Kertojia on neljä. Katoamisen aikaisia tapahtumia katsotaan Yasminin äitipuolen Marian ja tämän pojan Vincentin näkökulmista. Vincentillä on Downin oireyhtymä. Lopulta myös Yasmin itse pääsee ääneen. Kertomuksista näkyy, miten eri tavalla ihmiset tulkitsevat näkemänsä. Omat odotukset ja ennakkoluulot vaikuttavat, väärinkäsitykset myös. Neljäs kertoja on poliisi Gunnar, joka tutki juttua alun perin, ja saa sen tutkittavakseen myös myöhemmin. Usean kertojan käyttäminen pitkitti tarinaa, jonka salaisuuksista osa oli helppo arvata, mutta kaikkia ei. Rasismia, kulttuurieroja ja lähisuhdeväkivaltaa löytyi taustalta. Olen ennenkin ihmetellyt kirjojen nimeämistä suomeksi. Miksi selkeä Kaikki valehtelevat (Alla ljuger) ei ole kelvannut?

 

Antti Tuomainen: Jäniskerroin

Vakuutusmatemaatikko Henri Koskinen perii veljeltään seikkailupuiston. Seikkailupuisto itsessään on jo jotakin järjestelmälliselle miehelle sopimatonta, mutta sen mukana tulee yllätyksiä, joista jotkut uhkaavat mielenrauhaa ja jotkut henkeä. Henri Koskinen haluaisi vain, että hänen elämänsä olisi rauhallista ja järkevää. Sellaiseen ei ole paluuta. Vakuutusmatemaatikko yritti ratkaista ongelmansa osaamallaan tavalla:

”Numerot vilisevät mielessäni. Tämä on se mitä vakava ja todellinen matematiikan harjoittaminen antaa. Onnea, lohtua, toivoa. Järkeä ja logiikkaa. Ennen kaikkea: ratkaisuja.”

Jäniskertoimen tyylilajia kutsutaan takakannessa mustaksi huumoriksi. Minä löysin vain vähän huumoria, enemmän tavoitin surumielisyyttä, epävarmuutta ja kaipausta kaikkien absurdienkin käänteiden keskeltä. Tuomaisen tyyli kyllä puri minuun, oli se lajiltaan mitä tahansa. Toivottavasti Jäniskertoimesta tekeillä oleva Hollywood-elokuva onnistuu. Aineksia ainakin on. 

Camilla Grebe: Veteen piirretty viiva
Suomentanut Sari Kumpulainen
Gummerus 2021, 415 s.
Ruotsinkielinen alkuteos Alla ljuger 2021

Antti Tuomainen: Jäniskerroin
Otava 2020, 343 s.

***********

Veteen piirretty viiva sopii Helmet-haasteessa kohtaan 19. Kirjassa on vähintään kolme eri kertojaa.