torstai 3. maaliskuuta 2022

Anneli Kanto: Rottien pyhimys

 

Rottien pyhimys on kirja Hattulan kirkon maalareista. Sitähän ei tiedetä, ketkä kirkon maalasivat, joten kirjailija on luonut omat maalarinsa. Arvellaan, että samat maalarit ovat toteuttaneet myös Lohjan Pyhän Laurin kirkon maalaukset. Yllä vasemmalla olevan kuvan otin viime kesänä Lohjan kirkosta.

Kokeneet kirkkomaalarit Andreas ja Martinus saapuvat Hattulaan oppipoikansa Vilpun kanssa. Ryhmän kolmas maalari munkki Benedictus on jäänyt Ruotsiin sairastamaan. Kun Vilppu putoaa telineiltä ja teloo kätensä, tarvitaan kiireesti uusi apulainen. Kirkonisäntä Klemetti suostuttelee maalarit kokeilemaan orpoa Pelliinaa, joka on ollut tiilimestarin kasvatti ja jota koko kylä hyljeksii ja pitää outona. Pelliina osoittautuu oppivaiseksi ja hoksaavaiseksi, vaikka hänessä on omat omituisuutensa.

Tyttö ei yksinkertaisesti osannut olla ihmisten seurassa eikä tiennyt, miten nuoren naisen olisi pitänyt siveästi käyttäytyä, itseään asetella ja kainostella. Hän levitteli käsiään ja harotti jalkojaan. Hän ei yrittänytkään olla avuton ja etsiä tukea miehen voimista ja vakaasta järjestä vaan näytti pärjäävän itsekseen eikä peitellyt tai hävennyt sitä. Ehkä hän ei edes ymmärtänyt olevansa sopimattoman itseriittoinen ja naiseksi väärä.

Rottien pyhimyksessä on kaikkea, mitä historialliselta romaanilta kaipaa: 1500-luvun alun ajankuva säätyeroineen ja tapoineen, inhimilliset ja todentuntuiset päähenkilöt. Romantiikkaa on, mutta se ei ole imelää, vaan katkerankaihertavaa. Jännitystäkin on vähän, ja lempeää huumoria. Jälkimmäinen kohdistuu lähinnä nuoreen kirkkoherraan Petrus Herckepaeukseen, kansan suussa Mulli-Pekkaan.

Kaikkein hienointa romaanissa on sen aihe: iättömän taideteoksen luominen. Mestari Andreas selittää Pelliinalle, mitä työ vaatii. Nöyryys tulee vasta työn tekemisen jälkeen.

”– Työtä aloittaessaan maalari ei saa epäillä itseään. Sinun pitää olla kova ja lujatahtoinen, Andreas neuvoi. – Katso ympärillesi. Katso kirkkoa. Tällaista työtä ei voi suunnitella eikä tehdä, jollei ole korskeutta täynnä, sen sinulle sanon. Pitää uskoa itseensä ja taitoihinsa ja siihen, että kaikki onnistuu. Muuten ei ole uskallusta eikä voimaa aloittaa.


Anneli Kanto: Rottien pyhimys
Gummerus 2021, 7. painos, 409 s.
1. painos myös 2021

***********

Helmet-haaste: 27. Kirjaa on suositellut toinen lukuhaasteeseen osallistuva.

4 kommenttia:

  1. Tämä oli yksi viime vuoden parhaista kotimaisista. Hattulan kirkossa en ole käynyt, mutta Lohjan Pyhän Laurin kirkossa kyllä. Upeat on koristelut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole käynyt Hattulan kirkossa. Lohjan kirkossa kävin viime kesänä osin tämän kirjan maineen innoittamana.

      Poista
  2. Tätä on luettu blogeissa uutterasti. Voisin ehkä itsekin joskus kokeilla, tosin ihan valtaisaa kiinnostusta minulle ei teoksen pariin ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidin tästä. Pidän yleensäkin hyvin kirjoitetuista ja taustoitetuista historiallisista romaaneista.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.