Hanna-Reetta Schreck: Säkenöivät ja oikukkaat

 

Siri von Essen, Ellan de la Chapelle, Sigrid af Forselles, Alma Söderhjelm, Thyra Thesleff ja Aino Järnefelt ovat Hanna-Leena Schreckin säkenöiviä ja oikukkaita Suomen kultakauden naisia. Kaikki olivat minulle nimeltä tuttuja, Ellan tosin vain Ellan Edelfeltinä. Alma Söderhjelmistä olen lukenut muutama vuosi sitten ilmestyneen Merete Mazzarellan kirjoittaman elämäkerran. Söderhjelm oli Suomen ensimmäinen nainen professorina.

1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alussa naisten mahdollisuudet valita elämänuransa olivat rajallisia. Varakkaidenkin perheiden tyttöjen tulevaisuus oli avioliitossa. Heille sopivina pidettyjä ammatteja ei ollut. Ellan pohti kirjeessään: ”avioliitto on naisen ainoa ura – jos ei halua tyytyä sähköttämiseen tai puhtaaksikirjoittamiseen”. Hän solmi epäonnistuneen avioliiton Albert Edelfeltin kanssa. Siri von Essen pääsi toteuttamaan näyttelijähaaveensa erottuaan ensimmäisestä miehestään ja mentyään naimisiin August Strindbergin kanssa. Kun avioliitto alkoi sujua huonosti, Sirin näytteleminen loppui. Jos nainen halusi luoda uraa, hänen piti olla rohkea, eikä hänen kannattanut mennä naimisiin. Alma Söderhjelm menestyi historian tutkijana professoriksi saakka. Sigrid af Forselles opiskeli Auguste Rodinin johdolla Pariisissa, ja hänestä tuli arvostettu kuvanveistäjä.

Schreck kuvaa naisiaan suhteessa ajan ilmiöihin kuten hysteriaan ja esoteriaan. Positiivisempi ilmiö oli "uusi nainen, new woman", jollainen päättäväinen, opiskellut ja feministinen Alma Söderhjelm oli mitä suurimmassa määrin. Suomessa piirit olivat pienet ja ahtaat. Vapautta etsittiin Pariisista ja myöhemmin myös Firenzestä, jossa Thesleffin sisarukset Thyra ja Ellen oleskelivat, Thyra miehensä Torsten Söderhjelmin ja lasten kanssa.

”Uuden naisen elämäntyyli ei sinänsä pakottanut irtautumaan normatiivisista sukupuolen kuvastoista, mutta monille naisille itsensä ilmaisun uudenlainen vapaus tarkoitti kuitenkin normien rikkomista jollakin tavalla; työtä tehden, kirjoittaen, maalaten, itsetietoista ja omaehtoista elämää omin varoin eläen, omasta suunnasta ja elämäntyylistään itse päättäen.”

Säkenöivät ja oikukkaat on aiheeltaan ja toteutukseltaan onnistunut. Onneksi myös kirjan ulkonäköön on panostettu. Aikakautta kuvaava kansi on hieno. Sivut ovat kauniita koristeluineen ja kuvineen. Kansi ja graafinen suunnittelu ovat Tuomo Parikan.

Hanna-Reetta Schreck: Säkenöivät ja oikukkaat
Kansi ja graafinen suunnittelu Tuomo Parikka
Like 2021, 241 s.

***********

Säkenöivät ja oikukkaat oli nostettu kirjaston suositushyllylle, joten sijoitan sen Helmet-haasteessa kohtaan 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä.