torstai 3. elokuuta 2023

Maria Jotuni: Kun on tunteet & Tyttö ruusutarhassa

 

SKS:n julkaisema teos sisältää kaksi Maria Jotunin novellikokoelmaa: Kun on tunteet vuodelta 1913 ja Tyttö ruusutarhassa vuodelta 1927. Joidenkin novellien nimet olivat minulle entuudestaan tuttuja, mutta en ollut lukenut niitä.

Jotunin novellityyli on omaperäinen. Useimmissa novelleissa on paljon dialogia. Joissakin on pelkästään dialogia. Varsinkin kokoelman Kun on tunteet lyhyet novellit ovat riemastuttavia humoristisuudessaan. Novellissa Kansantapa emäntä juttelee naapurin Lois-Kaisalle, kun menee murjakkeeksi kutsumaltaan saidalta mieheltä salaa kahville.

Näetsen mies, jonka otit, omasi on. Ja kun omasi on, toimeen sen kanssa tule. Mitatkoon vaikka joka voinokareen kymmeneen kertaan, minä miestä sittenkin kymmenkertaisesti kehvellän. Se on kansan tapa aina Aatamista asti.

Novellissa Hilda Husso Hilda soittaa aviottoman lapsensa isälle, ja luemme vain Hildan osuuden puhelusta. Sopuisasti etenevässä keskustelussa on yllättäviä käänteitä. YLE Areenassa on kuunneltavissa Emmi Jurkan loistava tulkinta Hilda Hussosta.

Kun on tunteet on hyvä yleisnimi Jotunin novelleille. Novellit ovat sata vuotta vanhoja. Ihmisten tunteet tuskin ovat muuttuneet, mutta novelleista näkyy, miten raha vaikutti ihmissuhteisiin. Oli herrasväkeä ja palvelijoita, oli isäntiä, piikoja ja renkejä. Avioliitto oli naiselle taloudellinen turva, ellei mies sitten ollut juoppo tai laiska. Novellissa Ikkunanpesijöitä täti ja sisarentytär keskustelevat miehistä. Sisarentytär on päättänyt hyväksyä leskimiehen kosinnan.

»Sanoin vain, että nälkää näkemään en miehelään lähde. Minä tahdon syödä hyvin ja leviästi, sanoin. ’Saat syödä mitä tahdot’, sanoi, ’On ollut työtä niin, ettei kosimaankaan ole kerinnyt’, sanoi. ’Kyllä ne miehet luvata osaa’, sanoin, ’hullu se, joka niiden puheet totena pitää’, sanoin. ’Saat puolet tuloista aina’, sanoi. ’Olisiko tuo totta’, sanoin. ’Tehdään vaikka kirjat’, sanoi. ’Ja otapa huomioon, etten juo’, sanoi.»

Humoristisissakin novelleissa on usein pohjalla kipeitä tunteita, eivätkä kaikki novellit suinkaan ole humoristisia. Hyvä esimerkki on toisen kokoelman surullinen niminovelli Tyttö ruusutarhassa. Kuoleva sisar kutsuu isosiskonsa ja tämän miehen kuolinvuoteensa ääreen. Sisarusten välit olivat menneet poikki, kun isosisko vei itselleen sisarensa kihlatun. Kuoleva käy houreissaan läpi raskasta rakkaudetonta elämäänsä. Hänen kuoltuaan sisko on kiinnostunut lähinnä sukuhopeista, jotka nyt saa itselleen.

Kirja on julkaistu SKS:n sarjassa Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Sarjan kirjoissa on aina muutama aikalaisarvostelu. Jotunin novellien arvostelut ovat olleet hyvin positiivisia. Hänen asemansa taitavana novellikirjailijana on tunnustettu jo hänen elinaikanaan.


Maria Jotuni: Kun on tunteet & Tyttö ruusutarhassa
SKS 1999, 262 s.
Teosten ensimmäiset painokset: Kun on tunteet 1913 ja Tyttö ruusutarhassa 1927

***********

Helmet-haaste: kohta 3. Kirjan nimessä on kasvi.

4 kommenttia:

  1. Voih! Kuinka suloista ja kirvelevää, tunteita mahtuu Jotunin novelleihin. Pitää lukea niitä enemmän, olen lukenut vain kerran yhden lukupiirin mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotunin novellikokoelmiahan on muitakin kuin nämä kaksi. Ihmettelin lukiessani, miksi en ole tarttunut näihin aiemmin.

      Poista
  2. Olen lukenut novellikirjan Kun on tunteet. Voisin lukea tämän novelliteoksen Sadan vuoden lukuhaasteeseen. Saisin täyteen 1910- ja 1920-luvut. Jotunin novellit ovat aivan mahtavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Molemmat novellikokoelmat olivat hyviä, mutta pidin oikeastaan enemmän juuri tuosta ensimmäisestä eli kokoelmasta Kun on tunteet.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.