Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani

 

Tämä kokonainen maailmani on loistava lukuromaani (käytän tuota outoa nimitystä, koska en muutakaan keksinyt). Kirja on viihdyttävä, mutta ei tyhjänpäiväinen.

Alma Whittaker syntyi vuonna 1800. Hänestä tuli itseoppinut luonnontieteilijä, jonka erikoisalaa olivat sammalet. Hänen aikanaan tyttö ei voinut edes haaveilla yliopistosta. Almalla oli synnynnäisiä tutkijan ominaisuuksia. Hän oli utelias ja järjestelmällinen. Hän rakasti luokitella asioita. Kasvien tutkijan tielle auttoi myös sukutausta. Isä Henry oli luonut omaisuutensa lääkekasveilla. Hänellä oli Philadelphiassa suuri kasvien vienti- ja tuontiliike sekä lämmitettäviä kasvihuoneita täynnä eksoottisia kasveja. Äiti Beatrixin sukulaiset olivat johtaneet Amsterdamin kasvitieteellistä puutarhaa sen perustamisesta asti. Äiti vastasi Alman kouluttamisesta. Kasvitieteen ja matematiikan lisäksi hän oppi lukuisia kieliä, joukossa latina ja kreikka.

Kaikkein eniten Alma halusi tietää. Hän halusi ottaa selvää asioista. Hän altisti itsensä jopa monta kuukautta kestävien merimatkojen rasituksille päästäkseen Tahitille selvittämään perin pohjin erään henkilökohtaisen elämänsä salaisuuden.

”Elämä on mysteeri, kyllä, ja usein se on myös koettelemus, mutta jos siitä voi etsiä totuuden jyväsiä, niin pitäisi aina tehdä, sillä tieto on arvokkainta mitä on.”

Sammaleiden maailma oli Almalle helpompi ymmärtää kuin ihmisten. Adoptiosisko Prudenceen välit pysyivät viileinä. Prudence oli kaunis. Alma ei ollut. Hän oli pitkä ja kolho, isänsä näköinen. Yksi ystävä Almalla oli, kaikkien rakastama höpsö Retta, jonka kohtalo oli surullinen. Ujo ja ystävällinen kustantaja George Hawkes kustansi kaikki Alman kasvitieteelliset artikkelit ja kirjat. Ambrose Pike piirsi mestarillisia litografioita orkideoista, mutta muuten hän oli arvoitus.  Hollantilainen Hanneke de Groot, aluksi lastenhoitaja, myöhemmin taloudenhoitaja, tiesi ihmissuhteista kaiken sen, mitä Alma ei huomannut.

Alman suhde sammaliin oli innostunut ja arvostava. Hän perusteli Ambrose Pikelle tutkimuskohdettaan:

”Jonkun on puolustettava sammalia, herra Pike! Niitä on aina ylenkatsottu, vaikka niillä on varsin jalo luonne! Itse asiassa minusta tämä pienoismaailma on lahja, joka kätkee sisäänsä suuruutta ja jota on siksi kunnia tutkia.”

Lukiessa herää aluksi ajatus, että onko Alman taustalla joku todellinen henkilö, mutta ei ole. Alma on täysin fiktiivinen hahmo. Joitakin historiallisia henkilöitä kirjassa näyttäytyy. Brittiläinen kasvitieteilijä ja Kew Gardensin johtaja Joseph Banks sysäsi isä Henryn uralleen. Elämänsä loppupuolella Alma tutustui Alfred Russel Wallaceen, joka kehitteli luonnonvalintaoppia samaan aikaan kuin Darwin.

Omaperäisen tiedenaisen Alman pariin minut johdattivat blogit Donna Mobilen kirjat ja Kulttuuri kukoistaa.

Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani
Suomentanut Taina Helkamo
Gummerus 2023, 2. painos, 576 s.; ensimmäinen painos 2022
Englanninkielinen alkuteos The Signature of All Things 2013

***********

Helmet-haaste: kohta 39. Kirja, josta sait vinkin mediasta tai sosiaalisesta mediasta.