perjantai 19. huhtikuuta 2013

Jyrki Heino: Kellari


Viimeksi käydessäni kirjastossa minun ei pitänyt lainata mitään, mutta dekkarihyllyssä oli Jyrki Heinon Kellari (miksi kävelinkään dekkarihyllyn ohi). Viime vuodelta oli muistiini jäänyt positiivisia arvioita Kellarista, joten se tarttui mukaan.

Eletään 1700-luvun loppua Turussa. Kuningas Kustaa III on murhattu muutama vuosi sitten. Ranskan vallankumous lähettää kaikuja kaukaiseen Suomeen saakka. Luutnantti Carl Wennehielm on vetäytynyt Turkuun viettämään rauhallista elämää. Kun Hirwisalon saaresta maakellarista löytyy ruumis, itse maaherra haluaa Wennehielmin auttavan kaupunginviskaali Appengrenia murhan selvittämisessä. Murhatun kapteeni Fågelstiernan tausta osoittautuu niin hämäräksi, että tutkimukset vievät moneen suuntaan. Onko syynä joku hänen naisjutuistaan? Onko joku velkojista kyllästynyt odottamaan? Liittyykö murha kahvin (!) salakuljetukseen?

Heino on luonut Kellarissa hienon vanhahtavan tunnelman, jota korostaa ennen kirjoissa usein käytetty tapa kertoa, mitä luku tulee sisältämään.

ENSIMMÄINEN LUKU

jossa tutustutaan Turun kaupunkiin sekä kertomuksen
päähenkilöön, luutnantti Carl Wennehielmiin, ja jossa kuullaan
Hirwisalon saaren kammottavasta löydöstä

Historiallinen Turku tuntui ainakin maallikosta aidolta säätyeroineen, puoteineen ja krouveineen. Jos kuvaus piti paikkansa, viinaa ja olutta juotiin kielletyn kahvinkin edestä.

Kellari oli mukava ja nopea kirja lukea. Sen tunnelma oli leppoisa murhista ja Wennehielmin ajoittaisesta synkkyydestä huolimatta. Hieman huumoriakin oli mukana.
”Olen tottunut pitämään sanomalehtiä suuressa arvossa, ja minua kauhistuttaa ajatus, että niitä voidaan väärinkäyttää noin törkeästi. On suorastaan sairasmielistä, jos lehdillä on valta valita yksittäisiä henkilöitä ja liioittelevalla ja valikoivalla kirjoittelulla yllyttää muita ihmisiä tuomitsemaan nämä raukat. Luojan kiitos, tällainen meno ei koskaan voi yleistyä maailmassa”, Wennehielm parahti.

Jyrki Heino: Kellari
Schildts & Söderströms 2012, 288 s
Päällyksen suunnittelu: Anders Carpelan

17 kommenttia:

  1. Miksi minä en ole kuullut tästä ennen? Historiallinen Turkuun sijoittuva dekkari kuulostaa niin lupaavalta, että tämä menee ehdottomasti lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellarista on ollut aika monta blogikirjoitusta jo ennen minun juttuani, mutta hyvä, että nyt huomasit.

      Poista
  2. Tykkäsin tästä tosi paljon. Luutnantti Wennehielm jäi vahvasti mieleen, charmantti herra! ;) Miljöö on kuvattu mielestäni todella kiinnostavasti ja tarina etenee sopivan verkkaisesti. Kunpa tälle tulisi jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi tuolla myöhemmässä kommentissa kertookin, että luultavasti ainakin toinen kirja on tulossa.

      Poista
  3. Pidin kovasti, historiallista Turkua pitäisi olla enemmän kirjallisuudessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä. Utriollahan on joitakin Turkuun sijoittuvia kirjoja.

      Poista
  4. Kirjamessuillahan Heino paljasti kirjoittaneensa näitä dekkareita aikoinaan pöytälaatikkoon kaksi kappaletta, joten toinen lienee tulossa, ainakin.

    VastaaPoista
  5. Minäkin luin tämä jokunen kuukausi sitten. Kirjasta jäi päällimmäisenä mieleen kirjailijan rakkaus Turkuun ja historiaan. Aika paljon oli ripoteltu sinne tänne pieniä yksityiskohtia aikakaudesta, muistan erityisesti ruuanlaiton ja eksoottiset kokeilut yrttien ja valkosipulin kanssa! Kannattaa kyllä lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossakin kohdassa ruuanlaittoa kuvattiin niin tarkasti, että ohjeen mukaan voisi itsekin laittaa ruokaa!

      Poista
  6. Miten tämä on minultakin mennyt ohi. Rakastan Turkua (opiskelu- ja entinen asuinkaupunkini) ja sen historiaa, joten luulenpa, että nappaan tämän mukaani jos vain osuu silmiin jossain. Ja vielä vanhahtavaa tyyliä, oi oi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva, että löysit tämän kirjan juttuni perusteella.

      Poista
  7. Halitulijallaa, heitin sua haasteella blogissani :)

    VastaaPoista
  8. Tää oli yksi viime vuoden parhaita kirjoja, leppoisa ja rauhallinen, mutta inhimillinen ja historiallinen ääni oli perrrrfect! Kivaa, että on tulossa jatkoa, mulla on Wennehielmiä jo ikävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukijat ovat tainneet pitää Kellarista. Tulee niin positiivisia komentteja.

      Poista
  9. Haastoin sinut miettimään blogiaikasi 10 parasta kirjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Teen tämän varmasti, mutta tuskin ihan heti. Täytyy miettiä.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.