El
cartero de Neruda (Nerudan postinkantaja) on Suomessa ehkä tunnetumpi elokuvana
kuin kirjana. Elokuva on tehty vuonna 1994 ja kirja ilmestyi suomeksi 1996,
vaikka on alun perin julkaistu jo 1985.
Seitsemäntoistavuotias
chileläinen kalastajan poika Mario ei halua kalastajaksi. Hän tarttuu
tilaisuuteen, kun paikalliseen postiin palkataan uusi postinkantaja. Hänen
ainoana tehtävänään on kuljettaa posti suuresti ihailemalleen Pablo Nerudalle,
joka asuu vaimonsa Matilden kanssa meren rannalla Isla Negrassa. Neruda
pysyttelee aluksi viileänä, mutta lopulta hänestä ja Mariosta tulee ystävät.
Pian
työt aloitettuaan Mario rakastuu palavasti kauniiseen Beatrizeen, joka on kylän
ainoan kapakan omistajan tytär. Mario saa Nerudalta apua Beatrizen valloittamiseen.
Runoilija opettaa, mitä tarkoittaa metafora ja runollisilla metaforilla Mario
voittaa Beatrizen. Tosin hän käyttää Nerudan runoja, vaikka yrittää myöhemmin
kirjoittaa myös itse.
Minä
pidin tästä kirjasta. Parasta siinä oli Marion ja Beatrizen rakkaustarinan ja
Chilen 1970-luvun tapahtumien eteneminen samassa tahdissa. Rakastavaisten
huippuhetket osuvat Allenden voittoon presidentinvaaleissa ja Nerudan
palkitsemiseen Nobelilla. Miten lopussa käy, voi aavistaa historian
perusteella. El cartero de Neruda on Skármetan kunnianosoitus Nerudalle.
Kirjassa
on herkullisia sivuhenkilöitä kuten postin esimies ja vannoutunut sosialisti
Cosme, ja varsinkin Marion anoppi, joka esittelee itsensä ’Rosa, Gonzálezin
leski’ ja jolla on loppumaton varasto osuvia sananlaskuja. Muutenkin kirjassa
on humoristinen tunnelma, joka kuitenkin vakavoituu lopussa.
Kirjaan
perustuva elokuva on siirretty tapahtumaan Italiassa. Tapahtumapaikan vaihto
poistaa yhteyden Chileen. Italiassa elokuvan loppu ei voi olla samanlainen kuin
kirjassa. Nerudan osuus on pienempi ja kirjaa kannatteleva yhteys
historiallisiin tapahtumiin on kadotettu. Jos kirjan lukija on nähnyt elokuvan,
se kannattaa lukiessa unohtaa.
Antonio Skármeta: El cartero de Neruda
Debols!llo 2014, 140 s.
Ilmestynyt ensimmäisen
kerran 1985
Minä en oikein tälle kirjalle lämmennyt. En ole nähnyt elokuvaa, joten luin kirjaa aivan ilman ennakkotietoja juonesta. Olihan tässä lämmin tunnelma, ja kaunis rakkaustarina, mutta jotenkin se jäi minulla sitten siihen. Ehkä odotin tältä liikaa jostain syystä, kun tuntui, että lukukokemus jäi odotuksiin nähden aika vaisuksi.
VastaaPoistaMinulle kävi juuri toisinpäin eli kirja oli parempi kuin odotin. Lukukokemukset eivät ole aina samanlaisia!
PoistaOlen lukenut aiemmin yhden Skármetan romaanin, joka oli mielestäni varsin hyvä muttei jäänyt erityisemmin mieleen. Tämä puolestaan kiinnostaa, ihailen Nerudan runoja. Elokuvaa en ole myöskään nähnyt, joten sekään ei olisi lukukokemusta häiritsemässä.
VastaaPoistaYhteys Nerudaan ja Chilen lähihistoriaan on tässä parasta!
Poista