SKS:n
julkaisemassa Kirjailijan kaupunki -sarjassa on ilmestynyt kirjat seuraavista
kaupungeista: Pariisi, Tartto, Rooma, Berliini, Praha, Budapest, Lontoo, Turku
ja Oulu. Olen lukenut aikaisemmin Pariisi-kirjan. Nyt oli vuorossa Praha.
”Kaupungista saa edullisimman kuvan, kun sitä silmäilee puistojen peittämien kukkuloiden laelta. Kaupunki näyttää mäkisine, kapeine katuineen kohoavan kerroksittain sen kahtia jakavan Moldaun rantaäyräiltä. Hopeavyön tavoin kiemurtelevan välkkyvän joen pintaan kuvastuvat sen viheriät saaret, sen soreat sillat, sen istutuksin kirjaillut puistot ja sen upeat rakennukset. Sen toreja kaunistavat jalopiirteiset kirkot ja menneisyyteen pystytetyt palatsit taiteellisesti kaareutuvine porttaaleineen ja kiviaidan takana ylenevine terassimaisine italialaisine puutarhoineen. ARMAS YÖNTILÄ. Tšekkoslovakia. 1961.”
Kirjasarjan
ideana on kuvata kohteena olevaa kaupunkia suomalaisten kirjailijoiden silmin
valitsemalla heidän kirjoituksistaan sopivia lainauksia, kuten yllä oleva
katkelma. Lainaukset on ryhmitelty kuvaavien otsikoiden alle, lukujen otsikoita
ovat esimerkiksi Ensikatse yli
punatiilisten kattojen, Ravintolaelämää,
Elokuu 1968, Muuttunut ja myyty kaupunki. Kaikki sitaatit eivät ole kirjailijoilta,
vaan joukossa on muitakin Prahan-kävijöitä, jopa J. V. Snellman. Kirjailijoita
on 1800-luvulta nykypäivään, August Ahlqvistista Helvi Hämäläisen ja Pentti
Saarikosken kautta Vilja-Tuulia Huotariseen.
Kirjailijan
kaupunki -kirjan avulla pääsee uppoutumaan kaupungin tunnelmaan. Tässä ei ole
käytännön vinkkejä Prahaan matkustavalle turistille, vaan tunnetta ja
kokemuksia siitä, millainen on kaupungin sydän, millainen on ja on ollut
kaupungin henki.
Pariisi-kirja
oli nimenomaan kirja Pariisista. Praha-kirja kertoo tietysti Prahasta, mutta se
on samalla vahvasti Tšekkoslovakian ja Tšekin historiaa. Toimittaja Jussi-Pekka
Hakkaraisen lyhyet taustoittavat tekstit sitaattien lomassa auttavat lukijaa
sijoittamaan kirjoitukset historialliseen kontekstiin. Kuten muiden
Keski-Euroopan maiden niin Tšekinkin historia on ollut turbulenttinen. Liitän
loppuun kuvauksen tapahtumasta, jonka itsekin muistan.
”Tammikuun 19. päivänä kello 17 Prahan radion naiskuuluttaja ilmoittaa, että Jan Palach on kuollut vammoihinsa. Auringonvalon kadotessa Prahan yltä ihmiset kerääntyvät kansallismuseon ja sen edessä seisovan pyhän Václavin patsaan luo. Heillä on kynttilät käsissään. Paikalle on tuotu kaksi lippua: sini-valko-punainen kansallislippu ja musta suruviiri. Seppeleitä ja kynttilöitä asetetaan sekä kansallismuseon suihkukaivon luokse että patsaalle. KARI TAPIOLA. Prahan vuodenajat. 1969.”
Praha.
Kirjailijan kaupunki
Toimittanut
Jussi-Pekka Hakkarainen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005, 197 s.
Olen silmäillyt näitä, mutten vielä lukenut. Ainakin Lontoo, Berliini ja tämä Praha kiinnostaisivat. Mainio idea kirjasarjalle. Ehkä parhaimmillaan sekä innostaa lukemiseen että tuo muistoja luetuista kirjoista. Saakohan näistä irti, vaikka ei olisi ao. paikkaan liittyviä kirjoja lukenutkaan?
VastaaPoistaEi ole tarvinnut lukea kirjoja, joista lainauksia on otettu. Monet kirjat ovat aika tuntemattomia ja sitaatteja on otettu muistakin kuin kaunokirjoista. Praha-kirjassa lainatuista teoksista olin lukenut vain yhden. Pariisi-kirjassa oli tutumpia lähteitä, esim. Ahoa ja Waltaria.
PoistaMinustakin kirjojen idea on kiinnostava. Näitä voisin kuvitella lukevani ennen matkaa kyseisiin kaupunkeihin tai siellä paikan päällä ja ehkä saadakseni lukuvinkkejä matkan elämystä rikastuttamaan.
VastaaPoistaSuomalaisten kirjailijoiden lisäksi näistä saa vinkkejä kohdemaan kirjailijoista. Praha-kirjassa on listattu parin sivun verran tšekkiläisiä kirjailijoita.
PoistaHieno ja idea ja minulle aivan uusi konsepti. Praha alkoi kiinnostaa, samoin nyt tuo Pariisi jonne haaveilen pääseväni taas kerran uudelleen. Kiitos vinkistä!
VastaaPoistaTämä on aivan loistava konsepti ja on vaatinut kirjan toimittajalta valtavan määrän työtä.
Poista