”Marilyn-juttu oli alkanut Bussipysäkistä. − − Loppukohtauksen pusakka oli ollut viimeinen niitti. Cowboy oli riisunut pusakkansa ja asetellut sen Marilynin harteille, ja kun tämä oli käpertynyt sen sisään, hänen yläruumiinsa oli värissyt aivan kuin hänen poskiaan ja kaulaansa ja olkapäitään olisi suudeltu, ja kun Lily oli katsonut Marilynin kasvoja kuvaruudulta, hän oli kokenut suurenmoista ja vaarallista onnea, niin voimakasta että se teki melkein kipeää.”
Lumous on taiteessa: elokuvissa, teatterissa,
maalaustaiteessa. Nuori Lily on töissä kahvilassa, mutta haluaa näyttelijäksi.
Hänellä on Hermian osa paikkakunnan amatööriteatterin Kesäyön unelmassa. Lily
lumoutuu taidemaalari Edistä, joka on tullut New Yorkista ja jonka maalaamista
vastapäisessä talossa Lily seuraa salaa omasta ikkunastaan. Lily ihastuu Edin
komeuteen ja intensiteettiin jo ennen kuin on puhunut hänen kanssaan
kertaakaan. Poikaystävästä tulee hetkessä entinen.
Pikkukaupunki Websterissä asuu erikoisia
ihmisiä. Lilyn työnantaja Vince on kiivas, mutta suurisydäminen. Seinänaapuri
Mabel on hauras vanhus, joka naputtelee öisin kirjoituskoneella
elämäntarinaansa. Iäkkäät kaksoset Sotta-Frank ja Törky-Dick eivät peseydy
koskaan. Martin, Lilyn ystävä lapsuudesta saakka, käyttäytyy aina vain
kummallisemmin.
Realistisen kertomuksen edetessä siihen ilmestyy
hiven outoutta ja pelkoa: vanha salaisuus, salaperäinen siivekäs hahmo, kaikkien
kauhukuvastojen pimeä luola. Mutta Lily on rohkea!
Tässä kirjassa on tarina, Lilyn tarina, ja
omalaatuisia henkilöhahmoja. Se toi minulle etäisesti
mieleen John Irvingin. Siis pidin Lumouksesta.
Vaikka Marilyn Monroe on kirjassa läsnä vain julisteessa ja Lilyn ajatuksissa, niin kirjaan Lumouksen Helmet-haasteen kohtaan 22. Kirjassa mukana Marilyn Monroe.
Siri
Hustvedt: Lumous
Suomentanut
Kristiina Rikman
Otava,
Seven-pokkari 2010, 263 s.
Englanninkielinen
alkuteos The Enchantment of Lily Dahl 1996
Minulla on tästä Hustvedtista hyvin etäinen kuva, olin siihen muistaakseni vähän pettynyt sen jälkeen kun olin niin kovin pitänyt muutamasta aikaisemmasta (tai kronologisesti ajatellen myöhäisemmästä). Tekstisi kuitenkin kannustaa että voisin yrittää tätä joskus uudelleen, on niin verrattain ohutkin tämä.
VastaaPoistaEn tullut kirjoittaneeksi postaukseen, että Lumous on ensimmäinen lukemani Hustvedt. Minulla ei siis ollut mitään ennakko-odotuksia, ja nehän tunnetusti vaikuttavat lukukokemukseen. Nyt odotan paljon muilta Hustvedtin kirjoilta.
Poista(munst Siri Hustvedt on vähän tylsä ja kirjoissa aina niin paljon sivuhenkilöitä jotka eivät lisää mitään kertomukseen)
VastaaPoistaMinä pidin Lumouksesta, mutta saa nyt nähdä, pidänkö muista Hustvedtin kirjoista.
Poista