 |
| Oksan hyllyltä -blogi |
Minun
dekkariviikkoni alkoi vähän huonosti. Olen lukenut muutaman Inger Frimanssonin
kirjan ja pitänyt niistä ainakin sen verran, että olen lukenut lisää. Kylmä maa oli kuitenkin pettymys.
Varsinkin sen loppu ihmetytti. Kaksi juonihaaraa saatiin päätökseen, mutta
toinen ratkaisu tupsahti jostakin yllättäen ja toisen ratkaisu oli epäuskottava
eli suorastaan yliluonnollinen.
Frimansson
kirjoittaa psykologisia jännitysromaaneja, jotka eivät muodosta sarjaa. Tässä
kirjassa pistäytyy sivuhenkilönä yksi aiemmin lukemani kirjan Alastomien naisten saari päähenkilöistä,
mutta muuten kirjat eivät liity toisiinsa.
Kylmän maan lähtötilanteena
on sieppaus. Kuolemaisillaan olevan kirjankustantaja Titus Bruhnin nykyinen
vaimo Ingrid katoaa, kun hän menee miehensä toivomuksesta tapaamaan tämän
entistä vaimoa Rosea. Ingridin katoamispäivänä Rosen poika Tomas palaa ylättäen
Ruotsiin ja tuo mukanaan thaimaalaisen vaimonsa Mayan, joka on raskaana. Sen
jälkeen ei paljon mitään tapahdukaan ennen aivan kirjan loppua. Näkökulma
vaihtuu ihmisestä toiseen, Ingridin siskosta Tomaksen kautta Tituksen tyttäriin
ja yhteen työtoveriin.
Jännitystä
Kylmään maahan ei synny missään
vaiheessa. Tapahtumat ovat arkisia yhtä tulipaloa lukuun ottamatta. Ihmisten
mielenliikkeiden seuraaminen ei johda tässä hyville psykologisille romaaneille
tyypilliseen maaniseen tunnelmaan.
Inger Frimansson: Kylmä maa
Suomentanut
Taina Rönkkö
Like 2012, 389 s.
Ruotsinkielinen alkuteos Det
kalla landet 2011
Tämä kuulostaa ihan Inger Frimanssonin Rotanpyytäjältä, jonka luin vastikään. Omituista!
VastaaPoistaPiti ihan googletella ja nähtävästi tämä Kylmä maa on olevinaan itsenäinen jatko-osa Rotanpyytäjälle, mutta ilmeisesti ei oikein toimi ellei tiedä taustoja. Jännä miten paljon tämän arviosi perusteella Kylmä maa kuulostaa Rotanpyytäjältä.
PoistaYmmärrät, mitä tarkoitan, jos tsekkaat minun postaukseni Rotanpyytäjästä. (alla suora linkki, jos kiinnostaa)
http://mainoskatko.blogspot.co.uk/2016/05/rotanpyytaja-ja-miesvaras.html
Huomasin vasta lainattuani kirjan, että sen sanotaan olevan itsenäinen jatko-osa Rotanpyytäjälle. Luettuani bloggauksesi sain sen käsityksen, että nämä kaksi kirjaa käsittelevät täsmälleen samoja tapahtumia. Rotanpyytäjässä näkökulma on Ingridin ja Rosen, Kylmässä maassa muiden. Aivan ilmeisesti tämä ei toimi eli olisi pitänyt lukea Rotanpyytäjä ja sen jälkeen Kylmän maan voisi vaikka jättää lukematta.
PoistaFrimanssonin kirjoja on todella runsaasti tarjolla kirjaston dekkarihyllyssä, mutta eipä ole tullut tutustuttua. Ruotsalaisdekkaristeja on niin paljon, että joku näköjään jää aina välistä. Tästä kirjasta ei selvästikään kannata aloittaa, mutta hänen kirjansa kyllä kiinnostavat minua.
VastaaPoistaTästä ei todellakaan kannata aloittaa Frimanssoniin tutustumista. Esimerkiksi mainitsemani Alastomien naisten saari olisi parempi.
PoistaKuulostaa ei dekkarilta jota ei ehkä kannata lukea. Sillä itse tykkään tapahtumarikkaista käänteistä tai ainakin niin että tuntee lukevansa dekkaria. Hyvä postaus.
VastaaPoistaKiitos! Jos kaipaat tapahtumia ja jännitystä, niin Kylmä maa ei ole sinulle (kuten ei ollut minullekaan).
PoistaEn ole lukenut kirjailijan kirjoja, ja luulin, että olisi ollut nimestään päätellen mieskirjailija, mutta on tietenkin nainen. Luultavasti minulla on hyllyssä yksi hänen kirjansa odottamassakin.
VastaaPoistaJos sinulla on jo Frimanssonin kirja, niin voithan kokeilla, mitä pidät.
PoistaFrimanssonilta en ole lukenutkaan ikinä yhtäkään kirjaa. Tästä ei siis ainakaan kannata aloittaa.
VastaaPoistaEi todellakaan. Jos luet, niin valitse joku toinen.
Poista