Nele Neuhaus on saksalainen dekkaristi, jonka kirjoja on nyt alettu suomentaakin. Jostain syystä suomentaminen on aloitettu hänen neljännestä dekkaristaan Lumikin on kuoltava, vaikka hän kirjoittaa sarjaa. Sen päähenkilöinä ovat rikoskomisario Pia Kirchhoff ja hänen pomonsa Oliver von Bodenstein. Luin kolme vuotta sitten sarjan ensimmäisen kirjan Eine unbeliebte Frau ja bloggasinkin siitä. Mordsfreunde on järjestyksessä toinen Kirchhoff-Bodenstein -dekkari.
Taphtumat
liikkuvat Frankfurtin lähistöllä pikkupaikkakunnilla Königstein ja Kelkenheim. Eläintarhan
Opel-Zoo vieressä olevalta niityltä löydetään murhattu mies. Mies, Hans-Ulrich
Pauly, oli ollut tunteita herättänyt hahmo. Hän oli karismaattinen opettaja,
jota suurin osa hänen oppilaistaan rakasti, mutta vanhemmat eivät niinkään. Hän
oli vannoutunut luonnonsuojelija, joka vastusti eläintarhaa ja vakavammin uutta
tiesuunnitelmaa, jota paikallispoliitikot puolustivat. Poliitikkojen lisäksi
häntä vihasivat naapurit sekä ex-vaimo, jonka kanssa raha-asiat olivat sekaisin.
Mahdollisten murhaajien joukko on laaja ja poliisien tutkimuksia moneen
suuntaan vievä.
Opel-Zoo
on oikeasti olemassa, samoin kuin Königsteinin linnan rauniot, joissa
näytellään loppuratkaisu. Paulyn vastustama tiesuunnitelma on myös aito.
Mordsfreunde
on perinteinen rikosromaani, jossa poliisit saavat tietysti murhaajan selville
ja tässä ratkaisevat samalla muitakin rikoksia. Taloudelliset kähminnät ja
korruptio kaatavat paikallisia merkkihenkilöitä. Tutkimuksia selostetaan hyvin
perusteellisesti − sanoisinko saksalaiseen tyyliin. Jälkisanoissa kirjailija
Neuhaus kiittää kustannustoimittajaa, jonka kanssa oli lyhentänyt kirjaa sadan
sivun verran. Lukijan mielestä olisi voinut tiivistää enemmänkin.
Kahden
lukemani kirjan perusteella Neuhausin dekkarit eivät ole kovin väkivaltaisia.
Kirchhoffin ja Bodensteinin yksityiselämä on rauhallista verrattuna
nykydekkareiden usein moniongelmaisiin poliiseihin. Omat kiemuransa heidänkin
elämässään tietysti on. Tutkimusryhmässä on Pia Kirchhoffin kiusaksi yksi
perinteinen sovinisti.
Olen
ostanut myös sarjan kolmannen osan Tiefe
Wunden ja vasta luettuani sen, aion kokeilla, miltä neljännen osan
suomennos tuntuu.
Mordsfreunde
on toinen kirja, jolla osallistun dekkariviikolle.
 |
| Oksan hyllyltä -blogi |
Nele
Neuhaus: Mordsfreunde
List
Taschenbuch 2015, 30. painos, 394 s.
Ilmestynyt
ensimmäisen kerran 2007
Neleä löytyisi enkuksikin. Täytyypä harkita, jos joskus tekee mieli kokeilla saksalaista dekkaria.
VastaaPoistaNeuhausin kirjoja on käännetty ilmeisen monelle kielelle. Jos haluat lukea jotain saksalaista, niin nämä ovat sitä.
PoistaKun näin ekan suomennoksen ajattelin..hmm ja tämä selvensi.
VastaaPoistaNiin, ensimmäinen suomennos on yllättävä.
PoistaOn tosi erikoista, että sarjan suomentaminen aloitetaan keskeltä. Olen harmitellut samaa ranskalaisen Pierre Lemaitren Verhoven-trilogian (tai mikä sen virallinen nimi nyt lieneekään) kohdalla. Sen toinen ja kolmas osa on suomennettu, ekaa ei. Ja kun ne kaksi suomennettua ovat ihan huippulaatua, niin mielelläni lukisin sen aloitusosankin. :) Mutta joka tapauksessa, Lumikki-kirja kiinnostaa minua. Kesä on otollista aikaa paksujen dekkarien lukuun, joten toivottavasti saan sen käsiini tässä kesän mittaan.
VastaaPoistaRikokset eivät näissä kirjoissa liity toisiinsa mitenkään, joten sikäli nämä voi hyvin lukea erillisinä. Sarjoissa päähenkilöt kuitenkin yleensä kehittyvät, joten on mukavampi lukea kirjat järjestyksessä.
PoistaLemaitre on huippu! Tämä bloggaamasi nimi on myös popahtanut esiin monessa yhteydessä ja alkaa varovasti kiinnostaa. Niinkin hurjina ajatuksina,että voisikohan saksantaitoa kokeilla...
VastaaPoistaKokeile! Saat ensimmäisen kirjan lainaksi, jos haluat.
Poista