Sain Blogger Recognition Award -tunnustuksen jo aikaa sitten Riitalta blogista Kirja vieköön! ja viime viikolla Kirsiltä blogista Kaikkea kirjasta. Kiitos molemmille!
Palkintoon liittyvät ohjeet:
- Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
- Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
- Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
- Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
- Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi
Aloitin bloggaamisen mahdollisimman tavanomaisesti: aloin kirjoittaa lukupäiväkirjaani julkisesti. Olen kirjoittanut "aina" muistiin lukemani kirjat ja silloin tällöin kirjoitin niistä huomioitani paperille. Blogi tuntui paljon paremmalta vaihtoehdolta, ja niin se on ollutkin. Blogimaailman yhteisöllisyys tuli minulle positiivisena yllätyksenä. Tässä kuussa minulla tulee täyteen viisi vuotta kirjabloggaamista, enkä ole vielä yhtään kyllästynyt. Päin vastoin, bloggaamisesta on tullut rakas harrastus.
Blogger Recognition Award on kiertänyt blogeja jo niin kauan, että aloittelevat bloggaajat ovat saaneet runsaasti erinomaisia ohjeita. Tuskin pystyn lisäämään mitään omaperäistä. Ensimmäinen mieleeni tullut ohje on: ole oma itsesi. Tämän saman on sanonut moni muukin. Kannattaa kirjoittaa niistä kirjoista, joita itse mieluiten lukee, eikä aina niistä samoista, joita "kaikki" lukevat.
Blogimaailmaan pääsee parhaiten sisään, kun käy kommentoimassa muiden kirjoituksia. Silloin uusi blogi huomataan nopeasti, lukijoita ja kommentteja ilmestyy. Blogin nimeä kannattaa miettiä. Esimerkiksi oman blogini nimi ei ole kovin onnistunut, mutta siihen on syynsä, miksi valitsin sen. Parhaiten mieleen jäävissä nimissä ei esiinny sanaa kirja. Blogin ulkonäkö ei ole niin tärkeä kuin sisältö, vaikka kauniita kuvia onkin mukava katsella. Ulkonäössä minusta tärkeintä on helppo luettavuus.
Tämä tunnustus on kiertänyt niin, että en nyt enää nimeä ketään.
Tuo on hienoa, että olet kirjannut ylös. Minulla ehkä kirjat itsessään on merkinnyt tuota, että olen kerännyt niitä aktiivisesti omaksi. Minulla oli jo lukiossa etsintälista. Joihinkin kalentereihin olen kirjannut luettuja ylös, mutta se on huono tapa.
VastaaPoistaVihko on hyvä tallennusmuoto. Minulla on niitä monta vanhaa.
PoistaOlisinpa minäkin ymmärtänyt kirjata lukemani! Viime vuosina olen lukenut aika paljon espanjaksi enkä muista kuin murto-osan... Sitten törmäilee jo kerran luettuihin.
VastaaPoistaKiva kun otit haasteen vastaan.
Kiitos, että haastoit!
PoistaLuettujen kirjojen kirjaamisesta on kyllä hyötyä.
Minäkin olen pitänyt listaa lukemistani kirjoista. Olen kirjoittanut joistakin muistiin myös huomioita. Blogi on kyllä kätevämpi kuin vihko.
VastaaPoistaBlogista löytää kirjat helpommin kuin vihkoista, joita on kertynyt monelta vuodelta.
PoistaOnnea viisivuotiaalle! Ihana kuulla, että harrastus edelleen innostaa. Ole oma itsesi on paras vinkki kenelle tahansa bloggaajalle. Samoin tosiaan se, että lukee ja kirjoittaa niistä kirjoista, joista itse pitää eikä niistä joita ehkä "kaikki" käsittelevät. :)
VastaaPoistaKiitos! Tuo "ole oma itsesi" melkein riittää ohjeeksi.
PoistaMinä en ole harrastanut kirjojen listaamista, mutta oman blogin myötä on ollut välillä palata jo luettuihin kirjoihin. Kokeilin blogin rinnalle myös exceliä luetuista, mutta kyllästyin siihen. Oli aivan liian työläs systeemi (blogi sen sijaan ei tunnu lainkaan työläältä :D). Onnittelut viidestä vuodesta!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaMinulla on blogin lisäksi excelkin...