Bertrand Russell: Muotokuvia muistista. Eläköön essee! ja Kuukauden nobelisti

hdcanis haastoi minut lukemaan esseitä jo viime vuoden puolella. Eläköön essee! -haaste on alkanut Marjatan kirjaelämyksistä ja etenee hiljakseen ilman aikarajoja. Haasteen säännöt ovat:

1. Anna kirjoituksellesi otsikko Eläköön essee!
2. Kerro haasteen alkuperä, Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia.
3. Kerro, keneltä sait haasteen ja linkitä hänen blogiinsa.
4. Kirjoita nämä säännöt postaukseesi.
4. Esittele 1 - 2  hyvää esseekirjaa, joko aiemmin lukemasi tai tuore lukukokemus. Voit kirjoittaa muutakin esseekirjallisuuteen liittyvää. 
5. Haasta yksi tai useampi bloggaaja kirjoittamaan esseistä. Linkitä hänen blogiinsa/heidän blogeihinsa ja käy ilmoittamassa hänelle/heille haasteesta.

Kirjahyllyssäni on jo kauan odottanut filosofi Bertrand Russellin esseekokoelma Muotokuvia muistista. Epäilin kuuluisan ajattelijan esseiden olevan vaikeita ja siksi lukemista ei tullut aloitetuksi. Ilman haastetta saattaisivat esseet olla vieläkin lukematta. Koska Bertrand Russell sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1950, hänestä tulee samalla tämän kuun Kuukauden nobelistini.

Kokoelmassa on kolmenlaisia esseitä. Alussa on omaelämäkerrallisia ’puheita’, sen jälkeen kirjan nimen mukaisia muotokuvia Russellin tuntemista henkilöistä ja lopuksi kirjoituksia eri aiheista.

En tiennyt Russellista etukäteen muuta kuin hänen maineensa matemaattisen logiikan alalla. Omaelämäkerrallisista esseistä selvisi, millainen vaikutus ensimmäisellä maailmansodalla oli Russellin yhteiskunnalliseen ajatteluun. Esseessä Logiikasta politiikkaan hän kirjoittaa:

”Maailma on vuoden 1914 jälkeen kehittynyt tavoilla, jotka ovat hyvin toisenlaisia kuin ne, joita olisin toivonut. Nationalismi on lisääntynyt, militarismi niin ikään, ja vapaus on vähentynyt. Suuret osat maailmaa ovat vähemmän sivilisoituja kuin olivat ennen.”

Tuntuu, että voisimme vaihtaa vuoden 1914 tilalle jotakin paljon myöhäisempää ja meitä lähellä olevaa.

Kokoelman ydin ovat muotokuvat. Russell kirjoittaa tunnetuista henkilöistä. Hän tunsi mm. George Bernard Shawn, H. G. Wellsin, Joseph Conradin ja D. H. Lawrencen. Vain jotkin Cambridgen professorit olivat minulle tuntemattomia. Russell keskittyy tuttaviensa filosofiseen ajatteluun ja sanoo selvästi, jos on itse eri mieltä. Kertoo hän toki myös anekdootteja ja joitakin elämäkerrallisia tietoja.

Muissa esseissä Russell kirjoittaa filosofian ja maailman tilasta. Filosofiset esseet, kuten Henki ja aine sekä ”Yleisen käytännön” palvonta, olivat niitä, joiden vuoksi  lykkäsin kirjan lukemista. Filosofian tuntemukseni on varsin huonoa. Russell kirjoittaa kuitenkin selkeästi ja ymmärrettävästi. Joissakin kohdissa piti vähän pinnistellä, että pystyi seuraamaan, mutta sehän on vain virkistävää. Maailman tulevaisuuteen pasifisti Russell suhtautui huolestuneesti. Esseet ovat ilmestyneet vuonna 1956 ja Russell pelkäsi seuraavaa sotaa ja suurta ydintuhoa.

Bertrand Russellin esseiden aiheet ovat niin yleisiä, että ne ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa lukuun ottamatta viittauksia joidenkin mielestä menestyksekkääseen Neuvostoliittoon. Russell ei ihaillut Neuvostoliittoa, päinvastoin. Nykyisin tiedämme, miten oikeassa Russell oli esseessään Mistä syystä en ole kommunisti.

Haasteen sääntöjen mukaan minun pitäisi laittaa tämä eteenpäin. Haastan Annelin blogista Annelin kirjoissa.

Bertrand Russell: Muotokuvia muistista ja muita esseitä

Suomentanut J. A. Hollo

WSOY 1957, 302 s.

Englanninkielinen alkuteos Portraits from Memory and Other Essays 1956

***********

Helmet-haasteessa kuittaan esseillä kohdan 43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään.