Instrucciones para salvar el
mundo
(ohjeita maailman pelastamiseksi) ei ole nimestään huolimatta ohjekirja, vaan
aivan tavallinen romaani. Siinä seurataan kahta nelikymppistä miestä, jotka
kumpikin ovat tyytymättömiä elämäänsä. Taksikuski Matíaksen kohdalla sana
tyytymätön on liian vaatimaton. Hän on epätoivoinen. Hän on juuri haudannut syöpään
kuolleen vaimonsa, joka oli hänen elämänsä keskipiste. Matías ei näe mitään
syytä elää. Lääkäri Daniel on jämähtänyt epäonnistuneeseen parisuhteeseen ja rutiiniksi
muuttuneeseen työhön. Hän on vakuuttunut siitä, että vaimo jatkaa yhdessäoloa
hänen kanssaan vain, koska nauttii hänen kiusaamisestaan. Koko työuransa Daniel
on ollut sairaalan ensiavussa etenemättä vaativampiin tehtäviin. Vapaa-aikansa
Daniel viettää netin virtuaalimaailmassa.
Muita keskeisiä hahmoja ovat kaunis
nigerialainen prostituoitu Fatma ja ex-professori, luonnontieteilijä, jota Matíaksen
suosimassa baarissa kutsutaan nimellä Aivot. Yllättäen Fatma on tyytyväinen
elämäänsä, koska hän vertaa sitä kauhukokemuksiinsa Nigeriassa. Hän ihmettelee usein:
”Niin paljon hyviä ihmisiä.” Matías on ehdottomasti hyvä ihminen. Luonnontieteilijä
Aivot istuu öisin baarissa juomassa itseään humalaan. Vanhan naisen ja Matíaksen
välille syntyy yhteys. Heidän keskusteluissaan Aivot pitää pieniä esitelmiä,
joissa hän yksinkertaistaa tieteellisiä teorioita.
Matíaksen ja Danielin tiet
risteävät, ja Fatma toimii katalyyttinä muutokselle. Matías saa elämänsä
kuntoon, mutta Daniel ei.
Siellä täällä kirjassa sivutaan
ilmastonmuutosta, Madridin talven lämpenemistä, tulvia, mehiläisten katoamista.
Vanhusten huono hoito on yksi aihe, Madridin ympärille kasvavat slummit toinen.
Kaikesta tästä Montero on saanut
aikaiseksi kirjan, jossa vahvimmin nousee esille välittäminen ja elämänhalu.
”Y es que la Humanidad se divide entre aquellos que saben amar y
aquellos que no saben.”
(Ja on niin, että ihmiskunta
jakaantuu niihin, jotka osaavat rakastaa, ja niihin, jotka eivät osaa.)
Rosa Montero: Instrucciones para salvar el mundo
Alfaguara 2008, 313 s.
Ei suomennosta näköjään, kuten ei yhdestäkään tämän kirjailijan teoksista kirjastossamme. Kiinnostaisi lukea.
VastaaPoistaMonterolta ei ole suomennettu mitään. Hänellä on laaja tuotanto ja ilmeisesti kaikki hänen teoksensa on käännetty englanniksi, tämäkin. Olen lukenut muutamia Monteron romaaneja, ja minusta ne olisivat hyvinkin kääntämisen arvoisia.
PoistaHarmi ettei ole suomeksi! Tämä kuulostaa tosi hyvältä. Tietysti englanniksi voisi lukea, mutta siihen minulla on jonkinlainen kynnys.
VastaaPoistaOn ikävää, ettei Monteroa ole suomennettu. Hänellä on monta hyvää kirjaa.
PoistaLuin tämän romaanin viime vuonna, mutta en jaksanut kirjoittaa siitä, vaikka Monteroa rakastankin. Olin tätä ennen lukenut Monterolta vain kirjoja, joissa on omaelämäkerrallisia aineksia. Tämä oli siis ensimmäinen kurkistus täysin fiktion puolelle, ja tykkäsin kyllä. Tämän jälkeen luin vielä scifiromaanin Lágrimas en la lluvia, pitäisikin jatkaa sen sarjan parissa. Ja siitäkään en näköjään kirjoittanut mitään, mikä minua vaivaa.. Montero on kyllä monipuolinen, hieno kirjoittaja!
VastaaPoistaHarmi, ettet kirjoittanut tästä. Olisi ollut kiva lukea sinun ajatuksiasi.
PoistaMitä enemmän luen Monteron kirjoista blogistasi, sitä enemmän tekee mieli tutustua niihin. Hän kuulostaa monipuoliselta, älykkäältä ja humaanilta kirjailijalta.
VastaaPoistaMontero on tosiaan monipuolinen. Hänen kirjansa ovat keskenään erilaisia. Esimerkiksi ennen blogiaikaani luin häneltä kuvitteelliseen keskiaikaan sijoitetun romaanin La historia del rey transparente, jonka sankari oli nainen, joka kouluttautui ritariksi.
Poista