Huomasin reilu vuosi sitten, että
olen lukenut aika monta Ian Rankinin John Rebus -dekkaria ja aloin kuunnella
puuttuvia osia ilmestymisjärjestyksessä. Vuodenvaihteessa jäljellä oli enää
kolme kirjaa, jotka olen nyt lukenut. En kuuntele englanniksi, joten luin
tuoreimman kirjan (sarjan 25.) Midnight and Blue, joka ei ole vielä
ilmestynyt suomeksi, ja sarjan kolmannen osan Tooth and Nail, jota ei
jostain syystä ole suomennettu. Lisäksi osaa 23 Synkkien aikojen laulu
en löytänyt äänikirjana.
Tooth and Nail
Luettuani kirjan en tiedä, mikä
voisi olla syynä suomentamattomuuteen. Sekö, että näyttämönä on Lontoo, eikä
Edinburgh? Vaiko se, että kirjassa ollaan välillä murhaajan pään sisällä? Vai
onko murhia pidetty aikanaan liian raakoina? Nämä ovat siis muista
Rebus-kirjoista poikkeavia seikkoja.
Rebus on Lontoossa, koska häntä
on pyydetty avustamaan sarjamurhaajan kiinni saamisessa. Häntä pidetään
asiantuntijana aikaisemmin Edinburghissa selvittämänsä vastaavan tapauksen
vuoksi. Lontoon sarjamurhaajan kohteena on eri-ikäisiä naisia, joilla ei näytä
olevan muutenkaan mitään yhteistä. Rebus käyttäytyy aivan samoin kuin
yleensäkin. Hän ei tottele lontoolaisia ylempiään, tekee, mitä itse pitää
tärkeänä, ja menee paikkoihin, joihin ei pitäisi. Murhaajan löytämisessä hänen
osuutensa on ratkaisevan tärkeä.
Tässä kirjassa on sarjan jatkon
kannalta yksi huomion arvoinen seikka: Morris Gerald Gafferty esiintyy
ensimmäistä kertaa. Hänen osuutensa on hyvin pieni. Rebus joutuu käväisemään
Skotlannissa todistamassa Gaffertyn oikeudenkäynnissä. Sarjaa lukeneet tietävät,
että Gafferty on myöhemmin Edinburghin suurin rikollispomo ja Rebusin ikuinen
päähänpinttymä.
Synkkien aikojen laulu
Kirjan nimi tulee Bertolt Brechtin
runosta. Synkät ajat viittaavat Rebusin henkilökohtaiseen elämään, mutta myös
maailman tilaan. Kirja on ilmestynyt 2020.
”Tämä maailma on matkalla
kohti kaaosta. Etkö ole huomannut? Olen kuullut verrattavan sitä 1930-lukuun.
Kaikki ovat katkeria ja osoittavat sormella niitä, jotka heidän mielestään ovat
syynä heidän epäonneensa. Se oli synkeää aikaa silloin ja on synkkää aikaa
nytkin.”
Rebus on eläkkeellä ja on lopulta
joutunut antamaan periksi keuhkoahtaumataudilleen. Hän ei jaksa enää nousta
rappuja asuntoonsa. Onnekkaasti saman talon pohjakerroksesta on vapautunut
huoneisto, jonka hän saa hankituksi. Vielä synkemmäksi Rebusin elämä muuttuu,
kun hänen tyttärensä Sammyn (Samanthan) mies katoaa. Rebus syöksyy auttamaan
tytärtään Skotlannin pohjoisrannikon pikkukylään, jossa hän joutuu hankauksiin
paikallisten poliisien kanssa. Samaan aikaan komisario Siobhan Clarke tutkii
Edinburghissa upporikkaan saudiarabialaisen opiskelijan murhaa. Vanha tuttu
Malcolm Fox työntää itsensä mukaan tutkimuksiin ja on samalla vaarassa
sotkeentua Gaffertyn verkkoihin.
Rankin pyörittää taitavasti kahta
rikosjuttua, skotlantilaisen kylän erikoisia asukkaita ja Edinburghin rikasta
pintaliitoporukkaa.
Midnight and
Blue
Rebus on vankilassa. Sarjan
edellisen osan Hautakivet sydämessä lukeneet tietävät, miksi. Kuinka
ollakaan, Rebusin selliä lähellä olevassa sellissä tapetaan yöllä vanki.
Kriittisessä paikassa olevassa valvontakamerassa on vikaa, eikä murhaajaa saada
heti selville. Rebus ei osaa olla puuttumatta tutkimuksiin. Ensin hän
mietiskelee ja sitten antaa vinkkejä. Hänen on oltava varovainen, koska
vankilassa on luonnollisesti hänen vihollisiaan. Toisaalta häntä suojelee
Darryl Christie, joka pyörittää Edinburghin huumekauppaa ja muita bisneksiään
vankilasta käsin. Gafferty ei enää ole mukana kuvioissa. Sen sijaan Malcolm Fox
pyörii mukana haittaamassa tutkimusten etenemistä.
Siobhan Clarke tutkii nuoren
tytön katoamista ja pääsee sitä kautta nettipornon myyjän jäljille. Jutun
ratkaisemisessa korostuu ylikonstaapeli Christine Essonin osuus. Jos Rankin
vielä jatkaa Rebus-sarjaa, kuvittelisin, että Clarken ohella myös Esson nousee vielä
enemmän esille.
Lopuksi vielä muutama sana edellä
mainituista sarjan vakiohenkilöistä. Ylikonstaapeli Siobhan Clarke esiintyi ensimmäisen kerran
sarjan viidennessä osassa Musta kirja. Sen jälkeen hän on noussut
arvossa komisarioksi saakka. Hän on oikeastaan ainoa Rebusin ystävä, ei siis
romanttisessa mielessä, vaan muuten. Rebus on ihminen, josta muiden on vaikea
pitää. Siobhan on onnistunut pääsemään hänen lähelleen.
Rankin on kirjoittanut kaksi
kirjaa komisario Malcolm Foxista (niitä en ole lukenut),
mutta sen jälkeen hän yhdisti Foxin Rebus-kirjoihin. Aluksi Fox oli töissä
sisäisessä tutkinnassa ja yritti saada Rebusin kiinni rikkeistä viranhoidossa.
Myöhemmin Rebusin ja Foxin suhde on vaihdellut huonosta parempaan ja takaisin.
Saatuaan ylennyksen organisoidun rikollisuuden tutkijaksi Fox osallistuu joskus
Clarken tutkimuksiin omasta näkökulmastaan. Kirjassa Midnight and Blue
hän pimittää muilta tutkijoilta oleellisen tärkeitä tietoja. Minusta Fox on kiipijä
ja ylempiensä mielistelijä, eikä tiimityöntekijä, vaikka niin väittääkin.
Morris Gerald Gafferty on lähes koko sarjan ajan
Edinburghia vallassaan pitävä rikollinen. Rebus toimittaa hänet kerran
vankilaan, mutta hän keplottelee sieltä ulos. Joissakin kirjoissa Gaffertyn
osuus on minusta jo häiritsevän suuri. Rebusin ja Gaffertyn suhde on vaikeasti
määriteltävä. Rebus sanoo vihaavansa Gaffertyä, muut poliisit luulevat Rebusin
ottavan Gaffertyltä lahjuksia. Kun ikä alkaa painaa molempia, he tapaavat silloin
tällöin lasillisen äärellä. Kirjassa Midnight
and Blue jopa Siobhan sanoo Rebusille: ”I actually thought you quite liked
him, you know.” Olen
ajatellut, että Gafferty on Rebusin toinen puoli, se millainen hänestä olisi
tullut, jos hän olisi päätynyt rikolliseksi.
Tämä kirjoitus on osa
kirjabloggaajien perinteistä dekkariviikkoa.
Tooth and Nail
Orion Books 1998, 276 s.
Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1992 nimellä Wolfman
Synkkien aikojen laulu
Suomentanut Ulla Ekman-Salokangas
Blue Moon 2021, 381 s.
Englanninkielinen alkuteos A Song for the Dark Times 2020
Midnight and Blue
Orion Fiction 2024, 329 s.
***********
Useimmissa Rebus-dekkareissa kuunnellaan musiikkia. Kirjassa Tooth and Nail mainitaan Steppenwolfin Born to Be Wild, joten sijoitan sen Helmet-haasteen kohtaan 31. Kirjassa on soittolista tai kirjassa mainitaan jokin biisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.