Ian Rankinin Rebus-sarja (dekkariviikko)

 

Huomasin reilu vuosi sitten, että olen lukenut aika monta Ian Rankinin John Rebus -dekkaria ja aloin kuunnella puuttuvia osia ilmestymisjärjestyksessä. Vuodenvaihteessa jäljellä oli enää kolme kirjaa, jotka olen nyt lukenut. En kuuntele englanniksi, joten luin tuoreimman kirjan (sarjan 25.) Midnight and Blue, joka ei ole vielä ilmestynyt suomeksi, ja sarjan kolmannen osan Tooth and Nail, jota ei jostain syystä ole suomennettu. Lisäksi osaa 23 Synkkien aikojen laulu en löytänyt äänikirjana.

Tooth and Nail

Luettuani kirjan en tiedä, mikä voisi olla syynä suomentamattomuuteen. Sekö, että näyttämönä on Lontoo, eikä Edinburgh? Vaiko se, että kirjassa ollaan välillä murhaajan pään sisällä? Vai onko murhia pidetty aikanaan liian raakoina? Nämä ovat siis muista Rebus-kirjoista poikkeavia seikkoja.

Rebus on Lontoossa, koska häntä on pyydetty avustamaan sarjamurhaajan kiinni saamisessa. Häntä pidetään asiantuntijana aikaisemmin Edinburghissa selvittämänsä vastaavan tapauksen vuoksi. Lontoon sarjamurhaajan kohteena on eri-ikäisiä naisia, joilla ei näytä olevan muutenkaan mitään yhteistä. Rebus käyttäytyy aivan samoin kuin yleensäkin. Hän ei tottele lontoolaisia ylempiään, tekee, mitä itse pitää tärkeänä, ja menee paikkoihin, joihin ei pitäisi. Murhaajan löytämisessä hänen osuutensa on ratkaisevan tärkeä.

Tässä kirjassa on sarjan jatkon kannalta yksi huomion arvoinen seikka: Morris Gerald Gafferty esiintyy ensimmäistä kertaa. Hänen osuutensa on hyvin pieni. Rebus joutuu käväisemään Skotlannissa todistamassa Gaffertyn oikeudenkäynnissä. Sarjaa lukeneet tietävät, että Gafferty on myöhemmin Edinburghin suurin rikollispomo ja Rebusin ikuinen päähänpinttymä.

Synkkien aikojen laulu

Kirjan nimi tulee Bertolt Brechtin runosta. Synkät ajat viittaavat Rebusin henkilökohtaiseen elämään, mutta myös maailman tilaan. Kirja on ilmestynyt 2020.

”Tämä maailma on matkalla kohti kaaosta. Etkö ole huomannut? Olen kuullut verrattavan sitä 1930-lukuun. Kaikki ovat katkeria ja osoittavat sormella niitä, jotka heidän mielestään ovat syynä heidän epäonneensa. Se oli synkeää aikaa silloin ja on synkkää aikaa nytkin.”

Rebus on eläkkeellä ja on lopulta joutunut antamaan periksi keuhkoahtaumataudilleen. Hän ei jaksa enää nousta rappuja asuntoonsa. Onnekkaasti saman talon pohjakerroksesta on vapautunut huoneisto, jonka hän saa hankituksi. Vielä synkemmäksi Rebusin elämä muuttuu, kun hänen tyttärensä Sammyn (Samanthan) mies katoaa. Rebus syöksyy auttamaan tytärtään Skotlannin pohjoisrannikon pikkukylään, jossa hän joutuu hankauksiin paikallisten poliisien kanssa. Samaan aikaan komisario Siobhan Clarke tutkii Edinburghissa upporikkaan saudiarabialaisen opiskelijan murhaa. Vanha tuttu Malcolm Fox työntää itsensä mukaan tutkimuksiin ja on samalla vaarassa sotkeentua Gaffertyn verkkoihin.

Rankin pyörittää taitavasti kahta rikosjuttua, skotlantilaisen kylän erikoisia asukkaita ja Edinburghin rikasta pintaliitoporukkaa.

Midnight and Blue

Rebus on vankilassa. Sarjan edellisen osan Hautakivet sydämessä lukeneet tietävät, miksi. Kuinka ollakaan, Rebusin selliä lähellä olevassa sellissä tapetaan yöllä vanki. Kriittisessä paikassa olevassa valvontakamerassa on vikaa, eikä murhaajaa saada heti selville. Rebus ei osaa olla puuttumatta tutkimuksiin. Ensin hän mietiskelee ja sitten antaa vinkkejä. Hänen on oltava varovainen, koska vankilassa on luonnollisesti hänen vihollisiaan. Toisaalta häntä suojelee Darryl Christie, joka pyörittää Edinburghin huumekauppaa ja muita bisneksiään vankilasta käsin. Gafferty ei enää ole mukana kuvioissa. Sen sijaan Malcolm Fox pyörii mukana haittaamassa tutkimusten etenemistä.

Siobhan Clarke tutkii nuoren tytön katoamista ja pääsee sitä kautta nettipornon myyjän jäljille. Jutun ratkaisemisessa korostuu ylikonstaapeli Christine Essonin osuus. Jos Rankin vielä jatkaa Rebus-sarjaa, kuvittelisin, että Clarken ohella myös Esson nousee vielä enemmän esille.

Lopuksi vielä muutama sana edellä mainituista sarjan vakiohenkilöistä. Ylikonstaapeli Siobhan Clarke esiintyi ensimmäisen kerran sarjan viidennessä osassa Musta kirja. Sen jälkeen hän on noussut arvossa komisarioksi saakka. Hän on oikeastaan ainoa Rebusin ystävä, ei siis romanttisessa mielessä, vaan muuten. Rebus on ihminen, josta muiden on vaikea pitää. Siobhan on onnistunut pääsemään hänen lähelleen.

Rankin on kirjoittanut kaksi kirjaa komisario Malcolm Foxista (niitä en ole lukenut), mutta sen jälkeen hän yhdisti Foxin Rebus-kirjoihin. Aluksi Fox oli töissä sisäisessä tutkinnassa ja yritti saada Rebusin kiinni rikkeistä viranhoidossa. Myöhemmin Rebusin ja Foxin suhde on vaihdellut huonosta parempaan ja takaisin. Saatuaan ylennyksen organisoidun rikollisuuden tutkijaksi Fox osallistuu joskus Clarken tutkimuksiin omasta näkökulmastaan. Kirjassa Midnight and Blue hän pimittää muilta tutkijoilta oleellisen tärkeitä tietoja. Minusta Fox on kiipijä ja ylempiensä mielistelijä, eikä tiimityöntekijä, vaikka niin väittääkin.

Morris Gerald Gafferty on lähes koko sarjan ajan Edinburghia vallassaan pitävä rikollinen. Rebus toimittaa hänet kerran vankilaan, mutta hän keplottelee sieltä ulos. Joissakin kirjoissa Gaffertyn osuus on minusta jo häiritsevän suuri. Rebusin ja Gaffertyn suhde on vaikeasti määriteltävä. Rebus sanoo vihaavansa Gaffertyä, muut poliisit luulevat Rebusin ottavan Gaffertyltä lahjuksia. Kun ikä alkaa painaa molempia, he tapaavat silloin tällöin lasillisen äärellä. Kirjassa Midnight and Blue jopa Siobhan sanoo Rebusille: ”I actually thought you quite liked him, you know.” Olen ajatellut, että Gafferty on Rebusin toinen puoli, se millainen hänestä olisi tullut, jos hän olisi päätynyt rikolliseksi.

Tämä kirjoitus on osa kirjabloggaajien perinteistä dekkariviikkoa.

Tooth and Nail
Orion Books 1998, 276 s.
Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1992 nimellä Wolfman

Synkkien aikojen laulu
Suomentanut Ulla Ekman-Salokangas
Blue Moon 2021, 381 s.
Englanninkielinen alkuteos A Song for the Dark Times 2020

Midnight and Blue
Orion Fiction 2024, 329 s.

***********

Useimmissa Rebus-dekkareissa kuunnellaan musiikkia. Kirjassa Tooth and Nail mainitaan Steppenwolfin Born to Be Wild, joten sijoitan sen Helmet-haasteen kohtaan 31. Kirjassa on soittolista tai kirjassa mainitaan jokin biisi.