Heikki Harma: Hector – Asfalttihippi

 

Hector – Asfalttihippi on Heikki Harman omaelämäkerta, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Tuula Kousan kanssa. Kirja päättyy vuoteen 1979, joten paljon jää kertomatta. Tässä luvataan, että toinenkin osa on tulossa, mutta eipä ole vielä ilmestynyt. Hectorin olen nähnyt lukemattomia kertoja, tosin en lavalla, vaan siksi, että käymme samassa ruokakaupassa.

Olen jonkin verran nuorempi kuin Hector, mutta tarpeeksi vanha muistamaan, millaisen vaikutuksen Palkkasoturi teki ilmestyessään. Hectorin 60- ja 70-luvut ovat suoraan suomalaisen popin ja rockin historiaa esikuvineen. Rautalanka, Beatles, Dylan, folk, Hair... Tuttua itse samat ajat eläneelle, vaikka kaukaa maalta vain radion välityksellä seuranneelle.

Hector – Asfalttihippi on siinä mielessä perinteinen elämäkerta, että siinä aloitetaan lapsuudesta ja käydään läpi elämänvaiheet, myös siviilipuolelta. Painopiste on kuitenkin Hectorin kehityksessä siksi laulaja-lauluntekijäksi, jonka tunnemme nykyisin.

”Minulta on kysytty usein, mistä jokin lauluni on saanut alkunsa, liittyykö siihen tarina, jokin omakohtainen kokemus. Vastaus on aina sama: kyllä! Jokaiseen lauluuni liittyy oma kokemus, elämys, tunnekuohu, sisäinen visio, unimaailman, painajaisten tai päiväunen tuottama hetki, joka syöksee esiin uuden rinnakkaistodellisuuden, jotakin sellaista, mistä en ole ollut itse aikaisemmin tietoinen.”

Hector kertoo myös muusikon ammatin nurjasta puolesta. Alkoholista tuli hänelle paha ongelma. 70-luvun lopulla hän sairastui ja hakeutui Lapinlahden psykiatriseen sairaalaan.

”Elämässä oli ollut liian paljon suorittamista, ja voimat alkoivat hiipua. Perhe-elämä ei kestänyt kolme vuotta jatkunutta tuolileikkiä: Yleisradio, perhe, keikkailu, biisien teko, levytykset.”

Onneksi Hector on jatkanut uraansa näihin päiviin saakka. Hänen myöhemmissä vaiheissaan riittäisi varmasti paljon kerrottavaa meille faneille.

Heikki Harma ja Tuula Kousa: Hector – Asfalttihippi
Otava 2017, 285 s.

***********

Hectorin pitkä musiikkitoimittajan ura yhdistää hänet Yleen, joten kirja sopii Helmet-haasteen kohtaan 37. Kirja liittyy radioon tai televisioon (Yle 100 vuotta).