sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Karin Alvtegen: Syyllisyys

Karin Alvtegen kirjoittaa hyviä psykologisia rikosromaaneja. Olen aikaisemmin lukenut niistä kaksi: Varjo ja Svek.

Tälläkin kertaa juonesta voi kertoa vain lähtötilanteen. Juuri konkurssiin joutumassa oleva yksityisyrittäjä Peter Brolin istuu kahvilassa, kun hänen pöytäänsä tulee tuntematon nainen. Nainen luulee Brolinia yksityisetsiväksi, jonka kanssa hänellä on tapaaminen. Brolin ottaa tehtäväkseen viedä paketin naisen aviomiehelle, menestyvän mainostoimiston johtajalle Olof Lundbergille. Siitä alkaa kertomus, jossa Brolinin ja Lundbergin kohtalot kietoutuvat toisiinsa, jossa Brolin löytää itsestään uusia puolia, mutta jossa hän myös joutuu syvälle pelkoon.

Ihmisen muistin luotettavuutta tutkitaan tässäkin kirjassa, kuten usein dekkareissa. Voimmeko tietää, mitkä lapsuusmuistot ovat tosia ja mitkä vain kuvitteluamme tai unia? Kaikki, mitä meille on kerrottu ei välttämättä ole totta.
”Mutta kuitenkin Peteristä tuntui että kuvitelmien takana oli jotain. Jotain omaa. Syvällä aivojen sopukoissa oli muistoja tai ehkä pikemminkin tunteita oikeasta ja lämpimästä rakkaudesta jonka hän oli nähnyt isänsä kasvoilla juostessaan ulko-ovelle häntä vastaan ja turvallista savun katkua ja läheisyyttä jota hän oli tuntenut, kun isä oli nostanut hänet syliinsä.”
Kirjan alussa leikitellään urheilijoiden sukunimillä. Tuntematon nainen luulee tapaavansa yksityisetsivä Wilanderin (yksi Ruotsin menestyksekkäimpiä tennispelaajia 1980-luvulla oli Mats Wilander), Lundberg muistaa aluksi Brolinin sukunimeksi Dahlin (Tomas Brolin ja Martin Dahlin pelasivat Ruotsin jalkapallomaajoukkueessa yhtä aikaa). Muuta humoristista Syyllisyydessä ei olekaan.

Myös Norkku on lukenut tämän kirjan. Hän ei ollut aivan vakuuttunut, vaikka yleensä pitääkin Alvtegenista.

Karin Alvtegen: Syyllisyys
Suomentanut Jaana Nikula
WSOY 2006, 244 s
Ruotsinkielinen alkuteos Skuld 1998

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.