Muriel Spark: A Far Cry from Kensington

”So great was the noise during the day that I used to lie awake at night listening to the silence. Eventually, I fell asleep contented, filled with soundlessness, but while I was awake I enjoyed the experience of darkness, thought, memory, sweet anticipations. I heard the silence. It was in those days of the early ’fifties of this century that I formed the habit of insomnia. Insomnia is not bad itself. You can lie awake at night and think; the quality of insomnia depends entirely on what you decide to think of.”

Kirjan kertoja Mrs Hawkins on kustannustoimittaja. Hän tulee sanoneeksi kirjailijaksi haluavalle Hector Bartlettille rehellisen mielipiteensä: Bartlett on surkea kirjoittaja (kirjassa käytetään ranskalaista ilmausta pisseur de copie). Valitettavasti Bartlett on Suuren Nimen Emma Loyn suosikki ja Loyn vaikutuksesta Mrs Hawkins menettää ensin yhden ja sitten toisen työpaikan.

Rehellisyys onkin kirjan teemoja. Lause ”Commercial life cannot be carried on unless people are honest.” toistuu monta kertaa ja rehellisyyttä vaaditaan muuallakin kuin talouselämässä.

Mrs Hawkins asuu vuokralla Kensingtonissa. Vuokraaja Milly ja talon muut asukkaat muodostavat kiinteän yhteisön, jonka elämään kustannusalan kiemurat vaikuttavat  Mrs Hawkinsin ja Hector Bartlettin vihamieliseksi muodostuneen suhteen kautta.

Mrs Hawkins on ihastuttava päähenkilö. 1950-luvun puolivälissä hän on nuori (28-vuotias) sotaleski ja valtavan ylipainoinen. Häntä luullaan aina vanhemmaksi kuin hän on, häntä pidetään äidillisenä tukena ja turvana. Hän ottaakin vastuuta muista, jopa liikaa, kunnes päättää muuttua ja alkaa elää ikänsä mukaisesti. Muutoksen ulkoinen merkki on laihtuminen puoleen entisestä koosta. Kirjan lopussa häntä kutsutaan Nancyksi Mrs Hawkinsin sijasta.

Mrs Hawkinsin hauskin ominaisuus on neuvot, joita hän jakelee lukijalle. Esimerkiksi laihduttaminen sujuu helposti: jätät vain kaikista annoksista puolet syömättä. Ja mitä pitää tehdä, kun on kohdannut ongelmia:

”It is a good thing to go to Paris for a few days if you have had a lot of trouble, and that is my advice to everyone except Parisians.”

Tämän yhden kirjan perusteella Muriel Sparkin tyyli sijoittuu jonnekin Carol Shieldsin ja Anne Tylerin välimaille. On yllättävää, että hänen kirjojaan on suomennettu vain yksi, Mandelbaumin portti, vaikka englantilaiselta kielialueelta suomennetaan paljon. Sparkin brittiläisen henkevä kirja sai ainakin minut ihastumaan.

Muriel Spark: A Far Cry from Kensington

New Directions 2000, 189 s

Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1988