perjantai 14. kesäkuuta 2013

Vera Vala: Kosto ikuisessa kaupungissa

Vera Valan dekkareissa murhia tutkii Arianna de Bellis, joka on äitinsä puolelta suomalainen. En ole lukenut sarjan ensimmäistä kirjaa Kuolema sypressin varjossa, mutta se ei haitannut.

Ariannalla ja hänen tietotekniikan hallitsevalla pikkuserkullaan on yksityisetsivätoimisto. Apulaisenaan heillä on Angelo, jonka poikaystävä on sopivasti oikeuslääkäri. Vaikka toimii etsivänä Arianna on varakas ja liikkuu Rooman eliitin parissa. Hänen tuntemansa kansanedustaja Anna Lucarelli pyytää häntä tutkimaan sisarensa Lauran elämää. Anna pelkää Lauran olevan vaarassa. Laura on apulaisprofessori yliopiston assyriologian laitoksella. Pian toimeksiannon jälkeen Laura murhataan. Onko murhan syynä Lauran aktivistitoiminta luonnonsuojeluliikkeessä vai hänen muu yksityiselämänsä, josta paljastuu kaikenlaista? Vai liittyykö murha assyriologian laitoksen professuurin täyttöön tai julkaisemista odottavaan tieteelliseen sensaatioon?

Kirjassa on oikeastaan kolme suuntaa. On Lauran murha, on terrorismiuhka (jolla tosin on sidoksensa Lauraan) ja on itsensä Ariannan menneisyys. Hänellä on muistissaan kolmen vuoden aukko, josta lukija saa välähdyksiä. Tuo juonilinja on varmaankin alkanut edellisessä kirjassa ja jatkuu myöhemmin. Sellaisena kuin se tässä kirjassa näyttäytyi, se tuntui aika epäuskottavalta ja oli kirjan heikoin osa.

Siitä huolimatta, että tutkitaan vakavia rikoksia ja ruumiitakin syntyy lopulta paljon, Kosto ikuisessa kaupungissa on kepeä kirja. Minä en ainakaan kokenut sitä kovin jännittäväksi. Suosikkidekkaristini on aivan toista tyyliä edustava Henning Mankell, mutta luen minä Arhippaa ja Pakkastakin. Kosto ikuisessa kaupungissa on nopealukuinen ja sopii mukavasti välipalakirjaksi. Saatan lukea Ariannasta lisääkin.

Tapahtumapaikkana Rooma on tietysti hieno valinta. Ainoan Rooman matkani aikana hämmästelin tietynlaista epäkohteliaisuutta ja siitäpä mainitaan tässäkin kirjassa.
”Ariannaa hymyilytti. Suomalaiset sukulaiset olivat usein ihmetelleet roomalaisten suorasukaista huumorintajua ja epäkohteliaisuutta. Moneen kertaan hän oli joutunut selittämään, ettei palveluhaluttomuutta kannattanut ottaa henkilökohtaisesti, kun taas hymy kertoi tarjoilijan pitävän asiakasta tavallista sympaattisempana tapauksena.”

Vera Vala: Kosto ikuisessa kaupungissa
Gummerus 2013, 350 s
Kustantajalta saatu arvostelukappale

8 kommenttia:

  1. Onpa hauska tuo pikkutieto roomalaisesta asiakaspalvelusta. Sitten minusta ja miehestäni varmaan tykättiin Roomassa oikein kovasti, koska saimme osaksemme hyvää ja hymyilevää palvelua esim. ravintoloissa. :)

    Vera Valan kirja tulee olemaan yksi kesädekkareistani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri eilen muisteltiin mieheni kanssa italialaista töykeää palvelua sekä Roomassa että San Remossa. Te olette varmaan sympaattisempia kuin me!

      Kosto ikuisessa kaupungissa sopii erinomaisesti kesädekkariksi.

      Poista
  2. Margit, koin töykeyden tunnetta Pariisissa, en Italiassa. Tosin Kreikka johtaa ystävällisyydessä ja...Itävalta. Joskus vain joku pikkuasia voi antaa tunteen vaikka töykeästä asiakaspalvelusta.

    Valan kirja on just sopiva suvidekkari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle taas Espanja on ylivoimainen palvelualttiudessa. Kaipa näissä on satunnaisuutta mukana.

      Leena, kävin lukemassa arviosi tästä kirjasta vasta, kun olin julkaissut omani. Aika samaa mieltä olimme.

      Poista
  3. Tätä luetaan nyt paljon, minullakin on kesken. Minäkin olen kiinnittänyt kirjassa huomiota siihen, että roomalaisten huumorista ja epäkohteliasuudesta puhutaan paljon. Olen käynyt vain Pohjois-Italiassa ja siellä en moiseen törmännyt. Onpa hyvä, että asia selvisi nyt: kunhan menen Roomaan, en sitten järkyty ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla sitten, mitä mieltä sinä olet kirjasta.

      Poista
    2. Palasin nyt takaisin. Kuolema sypressin varjossa oli mielestäni perinteisempi dekkari tai jännäri kuin tämä. Itse koin tämän Koston enemmän Ariannan tarinaa kuljettavaksi kirjaksi. Tosin blogikierroksen myötä huomaan monen olleen myös toista mieltä. :)

      Poista
    3. Minä en ole lukenut Kuolemaa sypressin varjossa, joten en osaa verrata.

      Luin sinun arviosi ja huomasin, että pidit tästä kirjasta todella paljon!

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.