Eero Ojanen: Jaakko Juteini

Jaakko Juteini. Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina kertoo juuri sen, mitä nimi lupaa, mutta tietyt rajoitukset huomioon ottaen. Kirjoittaja Ojanen korostaa moneen kertaan, että Juteinista on säilynyt hyvin vähän lähdeaineistoa. Siksi tekstissä toistuvat sanat ehkä, kenties, saattoi, ja vastaavat. Siitä huolimatta kokonaisuus on luotettavan tuntuinen kuvaus.

Jaakko Juteini (virallisesti Jacob Judén) eli vuosina 1781−1855. Hän oli maatalon poika Hattulasta eli täysin suomenkieliseltä seudulta. Hän sai taustaansa nähden hyvin harvinaisen koulutuksen, joka alkoi Hämeenlinnan ruotsinkielisessä triviaalikoulussa ja jatkui Turun akatemiassa. Juteini ei suorittanut yliopistotutkintoa, vaikka oli akatemian kirjoissa kymmenen vuotta. Hän joutui kustantamaan opintonsa toimimalla aina välillä kotiopettajana. Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle Juteini sai Viipurin maistraatin sihteerin viran, jossa hän pysyi eläkkeelle jäämiseen saakka.

Juteinin esikoisteos on runokirja Jak. Juteinin kirjoituksia I vuodelta 1810. Ojasen mukaan se on ensimmäinen suomenkielinen todellinen runokokoelma. Juteini julkaisi paljon muutakin, jota voidaan sanoa ensimmäiseksi suomenkielisessä kirjallisuudessa, esimerkiksi ensimmäisen novellin Nimipäivä ja ensimmäiset näytelmät Pila pahoista hengistä ja Perhekunta. Hän julkaisi myös sananlaskuja, vitsikirjoja, saksasta käännettyjä kummitusjuttuja sekä asiatekstejä, kuten ensimmäisen suomenkielisen opetusoppaan.

Ensimmäisessä runokirjassa oli kantaaottavia valistusrunoja. Seuraavaksi Juteini siirtyi pitkiin eeppisiin runoelmiin ja tuotannon loppuvaiheessa lyhyeen mietelyriikkaan. Jokainen suomalainen – ainakin minun ikäiseni, nuoremmista en ole varma – tuntee yhden Juteinin runon lauluna. Laulu Suomessa, kieliasultaan nykyaikaistettuna versiona: Arvon mekin ansaitsemme/Suomen maassa suuressa.

Ojasen mukaan Juteini piti tehtävänään suomen kielen vaalimista ja edistämistä. Hän loi uusia sanoja, esimerkkinä kirjapaino, ja kirjoitti suomen kieliopin, joka ei kuitenkaan saavuttanut menestystä.

”Professori Kaisa Häkkisen mukaan Juteini ei ollut systemaattinen teoreetikko vaan käytännön kielimies ja soveltava kielentutkija, joka teki suuren työn suomen kielen kehittämiseksi aikana, jolloin kielentutkimus ja kirjakielen kehittäminen oli vasta alkuvaiheessa.”

Into Kustannusta voi kiittää siitä, että se julkaisee mielenkiintoisia ja valistavia elämäkertoja, jollainen Jaakko Juteininkin tarina on.

Eero Ojanen: Jaakko Juteini

Into 2020, 230 s.

***********

Koska en tiennyt Jaakko Juteinista mitään ennen tämän kirjan lukemista, sijoitan sen Helmet-haasteessa kohtaan 18. Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja.