Kun kuuntelin Tua Forsströmiä
viime syksyn Helsingin kirjamessuilla, hän sanoi käyvänsä teoksillaan usein vuoropuhelua
jonkun toisen taiteilijan kanssa. Kokoelmassa Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen innoittajana on Andrei
Tarkovski. Runoilija puhuttelee monessa runossa Tarkovskia suoraan,
kunnioittavasti, Tarkovski ei ole sinä vaan Te.
Tarkovski on mielestäni yksi suurimmista
elokuvaohjaajista. Hänen filmeistään pidän eniten Andrei Rublevista. Melkein
samaan pääsee Stalker. Forsström viittaa molempiin, Stalkeriin enemmän.
Kokoelman mottona on Andrei Tarkovskin isän Arseni Tarkovskin runo, jonka
Stalker lausuu elokuvassa. Runon kaksi ensimmäistä säettä Kesä on mennyt/kuin huomaamatta antavat pohjan kokoelman runoille.
Siihen palautuu myös toinen vahva ajatus. Forsströmin sanoin: Me uskomme helposti olevamme mennyttä. Lause
on kahdessa runossa jopa täsmälleen samanlaisena.
Kokoelman osien välissä on
lainauksia Stalkerin vaimon loppumonologista ja Tarkovskin kirjasta Vangittu
aika. Joitakin runokuvia tulee suoraan elokuvista, esimerkiksi runossa Sisäpihan ruusuille pyryää lunta Andrei
Rublevin alusta:
Siivet Te vaihdoitte ilmapalloon. Se oli avuton
köysistä ja riekaleista kyhätty luomus, muistan sen hyvin.
Kaikki runot eivät tietenkään ole
suoraa vuoropuhelua Tarkovskin kanssa. Aiheita on muitakin, kuten hienossa
runossa Sika Åsa Hellmanin veistos ”Kirken
koskettama”. Myös kaksi rakkausrunoa on mukana. Tosin ne kertovat entisistä
rakastetuista ja saivat lukijan hymyilemään. Ensimmäisen miehen kanssa Minä istuin keinutuolissa ja keinuin.
Toisen miehen luona Minä istuin
korituolissa ja natisin.
Osa runoista jäi minulle
hämäriksi, mutta olin aivan ihastunut Tarkovski-vaikutteisiin.
Tua Forsström:
Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen
Suomentanut Caj
Westerberg
Tammi 1998, 45 s.
Ruotsinkielinen
alkuteos Efter att ha tillbringat en natt bland hästar 1997
Andrei Rublevia en muista nähneeni, Stalker kertoi toisen tarinan kuin Strugatskien romaani. Solaris on oikeastaan ainut suosikkini Tarkovskin elokuvista. Muistan tästä kokoelmasta lähinnä sen miten rotta kirskui. Joka tapauksessa siitä tykkäsin ihan riittämiin, kerran olen rotan tappanut ja muistan sen aina. Äitini tappoi kerran ison rotan silmieni edessä, senkin varmaan sisällytän sisäiseen filminauhaani.
VastaaPoistaStrugatskit olivat tekemässä Stalkerin käsikirjoitusta, mutta elokuva lienee lähinnä Tarkovskin luomus. Olen nähnyt myös Solariksen, pari kertaa, ja hyvähän sekin tietysti on.
PoistaMinä nukahdin kesken Andrei Rublevin, ihan elokuvateatterissa. Maineikas ohjaaja, mutta noin kävi minulle siitä huolimatta. Muistan elokuvasta jotenkin juhlallisen tunnelman.
VastaaPoistaTarkovskin elokuvat vaativat katsojalta sopivan mielentilan. Väsynyt ei saa olla, silloin saattaa käydä niin kuin sinulle.
PoistaTulin vaan huikkaamaan, että mun ehdoton Tarkovski-suosikki on Peili.
VastaaPoistaForsström taas on ihan kaikkein lemppareimpia runoilijoitani ja tämä lukemasi teos myös.
Kiva, että pistäydyit! Minun täytyy tunnustaa, että en ole nähnyt Peiliä, enkä ole lukenut aiemmin Forsströmiä.
Poista