Matkalla kotiin kertoo sukutarinaa kahden haaran
kautta. Toinen päätyy Yhdysvaltoihin ja toinen jää alkukotiin Ghanaan (eli
Kultarannikolle). Molempien esiäiti Maame eli 1700-luvun loppupuolella. Lopussa
päästään vuosituhannen vaihteen tienoille.
Jokaisessa sukupolvessa
keskitytään yhteen henkilöön, jonka elämäntarinasta kerrotaan osa. Rakenne tekee
kirjasta hieman kertomuskokoelmamaisen, vaikka yhteys eri ikäpolvien välillä
säilyykin. Kirjan alkuun on onneksi liitetty sukupuu.
Yhdysvaltojen sukuhaaran
kokemukset ovat tavallaan tuttuja orjakuljetusten kammottavista olosuhteista
yhä jatkuvaan rasismiin, josta saamme lukea uutisia lähes päivittäin. Sisällissodan
jälkeen orjat olivat periaatteessa vapaita, mutta mustia vangittiin
vähäpätöisistä tai keksityistä syistä. Osavaltio myi vankeja esimerkiksi
kaivoksiin työläisiksi. Käytännössä he olivat taas orjia. Hiilikaivokseen
myydyn H:n tarina kosketti (perheestään erotettu äiti kutsui poikaa pelkäksi
H:ksi).
Ghanan osuus oli tuntemattomampi
ja houkutti googlailemaan maan historiaa. Alku oli heti yllättävä, kun toisiaan
vastaan vihamieliset heimot fantit ja ašantit kävivät orjakauppaa brittien
kanssa. Brittien ei tarvinnut ryöstää orjia, ne myytiin heille. Kauppa jatkui
vielä senkin jälkeen, kun se virallisesti kiellettiin. Ghanan sukuhaaraa
vainosi tuli. Se koetteli varsinkin Akuaa, jota kutsuttiin Hulluksi Naiseksi ja
joka on mukana kolmen sukupolven tarinoissa.
Ghanassa on sotaa, heimoriitoja, kuivuutta,
mutta myös rakkautta ja yhteisöllisyyttä. Rakkautta on tietysti Yhdysvalloissakin,
mutta lisäksi julmia isäntiä, katoavia unelmia ja huumeongelmia. Ihonväri määrittelee
ihmistä. Kun Ghanan sukuhaaran viimeinen edustaja Marjorie muutti vanhempiensa mukana Yhdysvaltoihin, toinen
hänen kahdesta mustasta opettajastaan valisti häntä:
”Kuule, Marjorie. Sanon
sinulle jotain, mitä kukaan ei välttämättä ole vielä sanonut sinulle. Täällä –
tässä maassa valtaa pitäville valkoisille – sillä ei ole väliä, mistä olet
tullut. Olet täällä nyt, ja täällä musta on musta on musta.”
Tämän kirjan historiallinen
perspektiivi herättää ajatuksia ja pakottaa pohdiskelemaan niitä.
Yaa Gyasi: Matkalla kotiin
Suomentanut Sari Karhulahti
Otava 2017, 373 s.
Englanninkielinen alkuteos Homegoing 2016
***********
Maailmanvalloitus: Ghana.
Mielenkiintoinen tuttavuus, joka sai etsimään tietoa tuntemattomasta Ghanasta ja myös otsan rypyille: orjuus ja sen syntyhistoria,
VastaaPoistavalkoisen miehen itse itselleen oikeuttamaa alistamisen, maiden ja luonnonrikkauksien haltuunotto. Keiden selkänahoista ja millä hinnalla ns. sivistysvaltioidemme vauraus on nyhdetty? Onko sillä aikaansaatu yhteiskunnallista laajaa hyvinvointia vaiko vain ahneutta ja vallanhalua? Mikä on valkoisen rodun kohtalo jatkossa?
Edukseen massasta poikkeava teos!
Matkalla kotiin pani todella ajattelemaan noita mainitsemiasi asioita. Olen tyytyväinen, että vihdoin luin kirjan.
PoistaTämä on upea kirja, joka kummittelee edelleen mielessäni vaikka lukemisesta on vuosia aikaa. Alkuun arvelutti kirjan mosaiikkimainen rakenne, mutta se toimikin todella hyvin.
VastaaPoistaRakenne on tosiaan ihan omanlaisensa ja siihen tottuminen kesti hetken.
Poista