Kai Aareleid: Korttitalo

 

Korttitalo on perheromaani. Tytär Tiina kertoo vanhempiensa avioliitosta ja samalla tietysti omasta kasvustaan. Tiina syntyi vuonna 1946 ja perheen tarina kulkee vuoteen 1963 saakka.

Perhe on hyvin toimeentuleva. Isä Peeter on töissä keskusvarastossa, josta hän saa tavaroita, joita muualta on vaikea löytää. Lisäksi isä hankkii rahaa tavalla, josta Tiina tulee tietoiseksi vasta myöhään. Äiti Liisi on paljon miestään nuorempi.

Tiina on ollut tarkkailija siitä asti, kun hän istui pienenä pöydän alla vanhempien kestitessä vieraitaan. Hän huomaa oireet vanhempien suhteen rakoilusta jo varhain. Kun äitikin alkaa saapua kotiin myöhään, yhteinen elämä on sirpaleina.

”Tiina ei tiedä, miksi se tekee hänet murheelliseksi. Isän takia hänen sydäntään ei särje. Ennen hän pelkäsi vain sitä, mitä kotiintulosta seurasi. Variaatioita vastapuolten kohtaamisista. Äidin kyyneleet. Isän äänetön itku. Pakeneminen. Monipäiväinen mykkäelokuva. Väsynyt sopiminen.”

Taustalla on neuvostoajan Tartto. Ahtaat asuintilat, sota-ajalta jääneet rauniot, Stalinin kuolema, ristiriidat virolaisten ja venäläisten koululaisten välillä. Tosin Tiina löytää parhaaksi – ja ainoaksi – ystäväkseen venäläisen Vovan.

Virolaisia romaaneja pitäisi lukea enemmän. Niiden avulla voisi tutustua naapurimaan elämään, kulttuuriin ja historiaan, kuten Korttitalossa neuvostoaikaan. Hyvä, että sentään jotakin suomennetaan.

Korttitalosta on paljon postauksia. Esimerkiksi Kirjaluotsi sanoo kirjan ansaitsevan laadukasta proosaa arvostavia lukijoita ja listaa linkkejä muihin blogeihin.

Kai Aareleid: Korttitalo
Suomentanut Outi Hytönen
S&S 2018, 333 s.
Vironkielinen alkuteos Linnade põletamine 2016