Kesä ja keski-ikäinen nainen on novellikokoelma, joka
ilmestyi 1970. Sen viidestä novellista nousee esille kaksi aihetta,
seksuaaliset tabut ja avioero, tarkemmin vielä avioeron jälkeinen aika.
”Tabuthan ne vain kaatuvat
että rytinä käy.”
Noin sanoo novellin Lähikuva
nainen, joka on sängyssä itseään paljon nuoremman miehen kanssa. Hän kutsuu
miestä pojaksi. Samat henkilöt esiintyvät kokoelman ensimmäisessä novellissa Maailmanmuuttajat.
He ovat kutsuttuina esiintyjinä jonkin pikkupaikkakunnan kotiseutu- ja kulttuuripäivien
iltapäivämatineassa. Poika puhuu sukupuoliopetuksesta koulussa ja nainen
vanhojen ihmisten rakkaudesta. Molempien esitysten aikana osa yleisöstä poistuu.
”Nämä ihmiset halusivat
varjella sielunsa rauhaa, oikein elämisen antamaa mielentyyneyttä ja lähtivät
pakoon muuttumisen tuskaa.”
Kolmas novelli Tamara ja minä
ennakoi kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyttä romaania Tamara. Tamara on
seksuaalisesti avoin nainen, jota hänen professorinsa ja ystävänsä tarkkailee.
Novellissa Tamara käy läpi raivokkaan rakkaussuhteen, jonka piti olla vain
seksisuhde, mutta pelkkä seksisuhde ilman tunteita osoittautuukin
mahdottomaksi.
Novellissa Raportti
eronnut nainen saa tutulta lääkäriltä kokeiluvaiheessa olevan pillerin, jonka
pitäisi auttaa unettomuuteen. Pillerin vaikutuksesta nainen puhuu suunsa
puhtaaksi siitä, miten ystävät kohtelevat häntä, miten hän vihaa
onnellisia perheitä, miten hänen on koko ajan teeskenneltävä, miten hänen on
peitettävä tuskansa.
Niminovellissa Kesä ja
keski-ikäinen nainen muutama vuosi sitten eronnut Id-Mari viettää kesää
yksin. Hän on ostanut kesäpaikakseen vanhan huonokuntoisen maatalon
pihapiireineen. Yksinäisyyteen pakeneminen, luonnon seuraaminen ja
luonnonsuojelu ovat aiheita, jotka esiintyvät Kilven myöhemmässäkin
tuotannossa. Id-Marin luona vierailee eroprosessin keskellä kipuileva kollega
(mies) ja myöhemmin hänen nuorin poikansa. Id-Mari saavuttaa kesän aikana
jonkinlaisen seesteisyyden.
”Minä, Id-Mari Talvi olen
aikuinen nainen nyt, eronnut, yksinäinen, keski-ikäinen. Ilman mitään
puolusteluja. Se mitä olen. Elämäni on tässä.”
Kilven novellit ovat ilmestyneet
viisikymmentä vuotta sitten, mutta ne olisi voitu kirjoittaa nyt, tänä vuonna,
niin ajattomilta ne tuntuivat (vaikka niissä ei somessa vieraillakaan). Suosittelen.
Kokoomateoksessa Minä haluan olla tässä vielä, WSOY 2018
Kesä ja keski-ikäinen nainen ilmestynyt ensimmäisen kerran 1970
Sama kaiku on nyt ollut askeltemme vierellämme ikikirjailija Eeva Kilpi. Tästä Keski-ikäisestä naisesta - ajattomasta - oli helppo pitää.
VastaaPoistaKilvellä on laaja-alaisuuden lisäksi armoitettu taito käsitellä vaikeitakin aiheita, räväkästi tabuja murtaen.
Joten toteutukoon kirjailijan haave:
- Toivoisin, että kynä pysyisi kädessä loppuun saakka. Haluaisin kirjoittaa viime hetkeen, näin. Tai ehkä lähtisin metsäkävelylle...
Kirjailijan haave on kaunis. Toteutukoon se myös lukijoiden iloksi.
PoistaEn tiennytkään, että Kilpi on kirjoittanut tällaisista aiheista. Mitenkähän lie otettu aikanaan vastaan?
VastaaPoistaOlen sen ikäinen, että voisin muistaa, aiheuttiko kirja kohua, mutta minulla ei ole siitä minkäänlaista mielikuvaa. Sen sijaan muistan hyvin, minkälaista kuohuntaa aiheutti kaksi vuotta aiemmin ilmestynyt Tytti Parraksen Jojo.
Poista