Sara Mesa: La familia

 

Espanjalaisen Sara Mesan romaani La familia (Perhe; ei suomennettu) kertoo juuri siitä, mitä nimi lupaa: perheestä. Tämä perhe on outo.

Perheen isä pitää vaimon ja lapset koko ajan jännittyneinä. Hän ei käytä fyysistä väkivaltaa, mutta hänellä on varmat mielipiteet ja hän tietää, miten muiden pitää käyttäytyä. Lapset joutuvat aina ajattelemaan, saako tehdä näin ja voiko sanoa noin. Lapset eivät saa iltaisin mennä ulos, perheellä ei ole televisiota, jouluna tai syntymäpäivinä ei anneta lahjoja. Vaimo on alistunut kotirouvan asemaansa ja myötäilee miestään. Isän suuri idoli on Gandhi, jota hän on seuraavinaan. Hän osallistuu mielellään erilaisiin hyväntekeväisyysprojekteihin, mutta riitaantuu helposti muiden toimijoiden kanssa. Hän antaa perheen ulkopuolisille itsestään kuvan kohteliaana ja ystävällisenä, mutta tosiasiassa hän halveksii useimpia ihmisiä ja on mielestään älyllisesti heidän yläpuolellaan.

“¡En esta familia no hay secretos!” (Tässä perheessä ei ole salaisuuksia!) on yksi isän periaatteista. Se paljastuu perheeseen adoptoidulle äidin sisarentyttärelle, kun hänen lukolla varustettu päiväkirjansa löytyy. Hienosta periaatteesta huolimatta juuri isällä on suurin salaisuus. Sitä voi aavistella jo aiemmin, mutta varsinaisesti se selviää vasta aivan lopussa.

Kussakin kirjan luvussa keskitytään johonkin tapahtumaan tai tapahtumasarjaan jonkun perheenjäsenen näkökulmasta, ei kuitenkaan isän. Kerronta ei etene kronologisesti, vaan ajassa hypitään edestakaisin, välillä ollaan lasten kouluvuosissa, välillä heidän aikuisuudessaan, kerran piipahdetaan vanhempien seurusteluajassa. Itse asiassa luvut ovat niin itsenäisiä, että ne toimisivat myös novelleina. Kokonaisuudesta muodostuu surullinen kuva perheestä ja sen ahdistuneista jäsenistä.

Sara Mesa: La familia
Anagrama 2022, 225 s.