Kuolema päivänkoitteessa on
eteläafrikkalaisen afrikaansiksi kirjoittavan Deon Meyerin trilleri. On
positiivista, että eteläafrikkalaista kirjallisuutta julkaistaan meilläkin,
vaikka suomennos on jouduttu tekemään englanninkielisestä käännöksestä.
Päähenkilö Zatopek van Heerden on
entinen poliisi, joka tekee satunnaisesti keikkoja yksityisetsivänä. Hän saa
ystävänsä kautta tehtävän asianajaja Hope Benekeltä. Hänen pitäisi löytää testamentti,
joka on kadonnut ryöstömurhan yhteydessä. Murhattu mies oli huomiota
herättämätön antiikkikauppias. Ilman testamenttia miehen elämäntoveri ei saa
perintöä. Aikaa on seitsemän päivää.
Vaatimaton antiikkikauppias on
murhattu julmasti kiduttaen. Hänen kotoaan on paljastunut kokonainen
kassakaappihuone. Poliisit eivät ole saaneet selville, mitä siellä on
säilytetty. Kun van Heerdenin tutkimukset etenevät, hänen ympärillään alkaa
pyöriä poliisien lisäksi väkeä Etelä-Afrikan sotilastiedustelusta ja jopa USA:n
suurlähetystöstä. Antiikkikauppiaan murhan takana täytyy olla jokin suuri
salaisuus.
Taas kerran tämäntyyppisen kirjan
päähenkilö on masentunut ja syrjäytymässä. Lukijalle selviää, miksi van Heerden
on jättänyt kesken menestyksekkään yliopistouran kriminologina ja eronnut
rikospoliisista. Kirjan luvuista joka toinen käsittelee selvitettävää rikosta
ja joka toinen on van Heerdenin itsensä kirjoittamaa elämäkertaa. Rakenteessa
on ongelmana, että kun lopussa lähestytään jutun ratkaisua ja tapahtumat
kiihtyvät, van Heerdenin elämäkerta katkaisee intensiteetin.
Eteläafrikkalaisuudesta
huolimatta Kuolema päivänkoitteessa on aika tavanomainen trilleri. Siinä on
seksiä ja väkivaltaa, mutta ei sen enempää kuin tällaisissa kirjoissa nykyisin
yleensä on, sekä hieman pinnallisia ihmissuhteita. Tosin vanhat buurirouvat
olivat upeita.
Etelä-Afrikan lähihistoriaan
viitattiin muutaman kerran, esimerkiksi Hope Beneken pitkässä saarnassa van
Heerdenille. Siitä tässä ote:
”Sitten koitti vuosi yhdeksänkymmentäkaksi ja minä pelkäsin, van Heerden, koska pian mustat veisivät meiltä kaiken ja sotkisivat kaiken ja kohta koko maa olisi yksi likainen township. Pelkoni sai minut miettimään syitä, miksi niin ei saisi käydä. En osannut ajatella johdonmukaisesti, en pitää mieltäni avoimena, en tajunnut mitään oikeudenmukaisuudesta. Pelkäsin. Sitten käsiini osui Mandelaa käsittelevä kirja, jonka oli kirjoittanut joku hollantilaisnainen tai vastaava, luin sen ja sen jälkeen olin kuin uudestisyntynyt. Tiedätkö miltä tuntuu, kun parissa päivässä muuttaa käsitystään itsestään, mielipiteistään, kansastaan, vanhemmistaan, johtajistaan, taustastaan, menneisyydestään – siis kaikesta? Miltä tuntuu, kun tajuaa, että kaikki mitä ja mihin uskoit oli väärää, vääristeltyä, rajoittunutta ja jopa pahaa?”
Deon
Meyer: Kuolema päivänkoitteessa
Englanninkielisestä
käännöksestä suomentanut Marja Luoma
Gummerus 2013,
511 s
Afrikaansinkielinen alkuteos Orion,
2000
Kustantajalta saatu
arvostelukappale
Tätä voisi vaikka kokeilla, vaikken mikään valtava perusdekkareiden/trilleiden ystävä olekaan. =D Kansi on jotenkin kiva.
VastaaPoistaTälle kirjalle olisi edullista, jos sen voisi lukea nopeaan tahtiin. Se on nopealukuinen, mutta minun lukemiseni osui niin kiireiseen aikaan, että luin sitä monena iltana, pienen pätkän kerrallaan.
PoistaMinä pidin tästä kirjasta kovasti. Jopa niin paljon, että tilasin lisää Meyrein kirjoja itselleni :D
VastaaPoistaMinua ei van Heerdenin muistelot nykyajan rinnalla häirinneet, eivät edes lopussa. Muistelo-osuudet olivat niin lyhyitä, etteivät ne katkaisseet jännitettä. Pidemmät selostukset olisivat ehkä ärsyttäneet minuakin.
Kävinkin juuri lukemassa arviosi. Voi olla, että minua häiritsi liikaa tuo pitkälle ajalle venynyt lukeminen, josta sanoin jo vastauksessani Irenelle.
PoistaMinulla olisi tämä seuraavana lukujonossa, kunhan saan menossa olevan fantasiatiiliskiven luettua. Odotin tältä enemmän juuri tuota yhteiskunnallisuutta ja vähemmän perustrillerimäisyyttä. Harmi, jos odotukseni ovatkin täysin päälaellaan.
VastaaPoistaKannattaa vilkaista muidenkin arvioita. Esimerkiksi Elegia tuossa edellä on pitänyt kirjasta kovasti. Kovin yhteiskunnallinen tämä ei ole.
PoistaHmm, voisi kiinnostaakin. En ole aikoihin lukenut dekkareita ja samalla saisi yhden pisteen Afrikan tähti -haasteeseen. Pannaan siis harkintaan! Pitkän dekkaritauon vuoksi kelpuuttanen tavanomaisen trillerin oikein hyvin. Aivoni kaipaavat viihdettä!
VastaaPoistaEteläafrikkalaisuus on plussaa. Ja kyllä tämä ihan kelpo jännityskirja on, jos sellaista kaipaa.
Poista