maanantai 9. kesäkuuta 2014

Henning Mankell: Haudattu

Haudattu on Henning Mankellin Wallander-kirjoja, mutta se julkaistiin alun perin Hollannissa, jossa sitä jaettiin tietyn kuukauden aikana rikosromaanin ostaneille kylkiäisenä. Myöhemmin Mankell päätti julkaista kirjan uudelleen.

Wallander etsii tässä kirjassa omakotitaloa eläkepäiviensä asunnoksi ja kompastuu taloa katsoessaan maasta työntyvään käteen. Kaivausten jälkeen löytyy kauan sitten haudatun ihmisen luuranko. Oikeuslääkäri pystyy toteamaan tapauksen murhaksi.

Wallander on kirjassa oma itsensä, joskus äreä, mutta poliisina taitava. Siitä huolimatta Haudattu on selkeästi välityö, mihin viittaa alkuperäinen käyttötarkoitus sekä pieni sivumäärä.

Kirjassa on mukana Mankellin lyhyt kirjoitus Wallander-hahmon synnystä. Hän huolestui Ruotsissa lisääntyneestä rasismista ja halusi kirjoittaa siitä. Hän valitsi muodoksi rikosromaanin, koska rasismi on rikos. Tarkoitus ei ollut aloittaa kirjasarjaa, mutta sellainenhan siitä tuli. Mankellille aihe, joku tärkeä asia, on ollut aina kirjojen lähtökohta. Haudatussa se on vanhuus ja vanhuudessa uhkaava yksinäisyys.
”Minusta on tulossa liian vanha itselleni, hän ajatteli. Liian vanha itselleni ja liian vanha ammattiini.”

Henning Mankell: Haudattu
Otava 2013, 174 s
Suomentanut Kari Koski
Kannen suunnittelu Timo Numminen
Ruotsinkielinen alkuteos Handen 2004/2013

2 kommenttia:

  1. Ha, "väli-Wallander". Jopas oli naseva sattuma, että rikoskomisario kompastuu ruumiiseen. Ei silti, voisin lukea hyvin tämänkin, olen ahminut Wallandereita kasakaupalla jossain vaiheessa. Hieman se synkkyys alkoi jo väsyttää, mutta ovathan ne viisaita ja koukuttavia dekkareita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja on niin lyhyt, ettei synkkyyttäkään ehdi tulla liikaa!

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.