maanantai 4. heinäkuuta 2016

Ilkka Remes: Jäätyvä helvetti

Edellinen lukemani Ilkka Remeksen kirja Omrtan liitto oli tylsä, ja sen luettuani ajattelin, että enpä enää taida lukea Remestä. Viime vuonna ilmestyneen Jäätyvän helvetin aihe sai minut kuitenkin kiinnostumaan. Lisäksi luin muutaman positiivisen blogiarvion, joten kun kirja oli kirjaston dekkarihyllyssä tarjolla, niin päätin lukea sen.

Jäätyvä helvetti onkin varsin tehokas trilleri. Jo sen alku on sellainen kuin tämän tyyppisessä kirjassa pitää olla. Tosin toivon unohtavani mitä tapahtui, ennen kuin menen seuraavan kerran lentokoneeseen.

Ja aihe – Suomen sähköntuotannon lamauttaminen pakkasen liikkuessa 20 asteen kylmemmällä puolella – on niin todellisen pelottava, että onneksi luin kirjan kesällä. Venäjältä isketään tuotannon solmukohtiin netin kautta sekä fyysisesti. Mihin hyökkääjä pyrkii, selviää kirjan lopussa, josta saa myös käsityksen, että tarinalle voi olla tulossa jatkoa.

Remes tekee tarkkaa taustatyötä, joten faktat pitänevät paikkansa. Myös ihmisten käytös äärimmäisessä tilanteessa voisi mennä kirjassa kuvattuun suuntaan. Muuten Remes kirjoittaa samalla tavalla kankeahkosti kuin aiemminkin, ja ihmiskuvaus on varsin kliseistä. Vaikka venäläisniminen virolainen olisi ”oikealla” puolella, niin eihän hän tietenkään hymyile, ja totta kai hänellä on arpi kasvoissa.

Joka tapauksessa Jäätyvä helvetti on uskottava ja jännittävä, ainakin paikoitellen. Minuun ovat iskeneet parhaiten Suomeen sijoittuvat Remeksen kirjat. Aiheen läheisyys ja tapahtumien jonkinasteinen mahdollisuus tekevät trillerille hyvää.

Ilkka Remes: Jäätyvä helvetti
WSOY 2015, 412 s.

6 kommenttia:

  1. Isäni on Remeksen tuotannon ystäviä, ja olen tainnut itsekin hänen kirjahyllystään jokusen kirjan lukea. Mutta edellisestä Remeksestä on aikaa... trillereitä ylipäänsä luen aika harvoin, mutta silloin kun luen ne aiheuttavat yleensä ahmimisreaktion - meno on niin kiivastahtista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäätyvä helvetti oli juuri sellainen, että kun sen aloitti, halusi lukea npeasti loppuun.

      Poista
  2. Rispektiä, minä en ole saanut yhtään Remestä luettua, pari olen aloittanut, myös tämän lainasin kerran kirjastosta. Kirjasarjan ansioita en kiellä, mutta minulle ei vaan iske millään, väsähdän parinkymmenen sivun jälkeen kaikkeen siihen juonitteluun. Ehkä yritän vielä kerran joskus myöhemmin. Haluaisin kovasti tietää, miksi Remes on niin suosittu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vielä yrität, niin suosittelen Karjalan lunnaita. Siinä on hieno idea, hyvä juonen kuljetus ja - toisin kuin Remeksen kirjoissa yleensä - kiinnostava päähenkilö.

      Poista
  3. Jännä kirja, mutta silmiin pistävät kohtuuttoman monet lapsukset ja epäloogisuudet tarinassa. Ikäänkuin kirjailija olisi huolehtinut esimerkiksi huoltovarmuuteen liittyvistä faktoista (jotka pitävät paikkaansa ja ovat hätkähdyttäviä), mutta ei olisi ajatellut loppuun yksityiskohtia. Kirjassa on esimerkiksi kohta, jossa hirsimökki palaa nopeammin kuin pesällinen saunapuita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan on niin kuin sanot. En enää muista, on sen verran aikaa kirjan lukemisesta.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.