Orhan Pamuk: Lumi

 

Otin omasta hyllystäni luettavaksi Orhan Pamukin romaanin Lumi, joka sopii periaatteessa hyvin ajankohtaan, mutta tätä kirjoittaessani lumi on kadonnut Helsingistä muualta paitsi aurauskasoista.

Päähenkilö, joka haluaa itseään kutsuttavan nimellä Ka, matkustaa Turkin itäreunalla sijaitsevaan Karsiin. Ka on runoilija, joka oli nuoruudessaan lähtenyt maanpakoon Saksaan vasemmistolaisten mielipiteidensä vuoksi. Hän oli tullut Istanbuliin äitinsä hautajaisiin. Niiden jälkeen hän oli päättänyt tavoitella lapsuusaikojensa tunnelmaa pienemmästä kaupungista. Karsiin häntä veti tieto, että hänen opiskeluaikainen ihastuksensa kuvankaunis İpek asui nykyisin siellä. Ka oli saanut vanhan tuttavansa avulla istanbulilaisesta lehdestä tehtävän kirjoittaa tulevista kunnallisvaaleista ja Karsissa tapahtuneista tyttöjen itsemurhista.

”Lumi toi mieleeni sen, miten mystinen ja kaunis tämä maailma on ja että on oikeastaan onni elää.”

Jo bussimatkalla sataa lunta. Perillä Karsissa sade yltyy niin voimakkaaksi, että kaupunki hautautuu lumeen ja yhteydet ulkomaailmaan katkeavat. (Eletään aikaa ennen kännyköitä.) Ka on Karsissa kolme päivää. Sinä aikana tapahtuu paljon. Ensimmäisenä iltana tehdään paikallinen sotilasvallankaappaus, johon sotilaiden lisäksi osallistuu yhtenä johtohenkilönä koko maan tuntema näyttelijä, joka on kaupungissa seurueineen. Kaappauksen tarkoituksena on estää vaalit, joissa odotetaan uskonnollisen puolueen voittoa.

Ka’n tavoitteeksi tulee pysyä hengissä. Hän taiteilee länsimaalaistuneeseen turkkilaiseen kohdistuvien epäluulojen ja runoilijana saamansa arvostuksen välissä. Kaikki haluavat keskustella hänen kanssaan: apulaispoliisipäällikkö (poliisi seuraa häntä), imaamikoulun opiskelijat, hänen ylhäisyytensä šeikki efendi, jopa poliisilta piilotteleva militantti terroristi. Hän tutustuu İpekin pikkusiskoon, joka johtaa turbaanityttöjä eli tyttöjä, jotka haluavat peittää päänsä uskonnon vaatimusten mukaisesti. Hän tutustuu myös paikallisen lehden omistajaan, joka kirjoittaa seuraavan päivän lehteen tapahtumista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet, mutta kummallisesti toteutuvat ennen lehden ilmestymistä.

Ka rakastuu İpekiin, jonka haluaisi viedä mukanaan Frankfurtiin. Kaiken kaaoksen keskellä Ka kirjoittaa runoja, jotka tuntuvat ilmestyvän hänelle kuin tyhjästä. Kirjassa ei ole runoja, on vain tilanne, jossa Ka kirjoittaa ne ja joitakin kommentteja.

Ka’n kokemuksista Karsissa kertoo hänen ystävänsä kirjailija Orhan, joka valmistelee myöhemmin Ka’n elämäkertaa. Hän käy Karsissa ja haastattelee Ka’n tunteneita ihmisiä ja lumoutuu hänkin İpekin kauneudesta. Silloin tällöin hän muistuttaa lukijalle olevansa kertoja vihjaamalla tulevista tapahtumista etukäteen. Hänen suurimpana tavoitteenaan on löytää vihreäkantinen vihko, johon Ka kirjoitti runonsa. Hän on löytänyt vain Ka’n muistiinpanot, joihin on piirretty lumihiutale, jonka kuuteen sakaraan Ka on merkinnyt runojen nimet.

”Näin ollen hän oli tullut merkinneeksi lumihiutaleeseen yhtä lailla uuden runokirjansa rakenteen kuin myös kaiken sen mikä teki hänestä Ka’n. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla tällainen lumihiutale, joka on samalla hänen koko elämänsä sisäinen kartta.”

Pamukin tyyliin Lumi on hyvin runsas romaani. Sen ydinkysymys on, miten lähelle toista ihmistä voi päästä. Kirjailija Orhan: ”Missä määrin toisen tuskaa ja rakkautta on mahdollista ymmärtää?” Lumi on myös poliittinen kirja, jonka kaikkia vivahteita Turkin historiaa ja yhteiskunnan kehitystä huonosti tunteva länsimaalainen lukija ei tavoita.

Orhan Pamuk: Lumi
Suomentanut Tuula Kojo
Tammen Keltainen pokkari, 534 s.
Ensimmäinen suomenkielinen painos 2004
Turkinkielinen alkuteos Kar 2002

***********

Helmet haaste: kohta 9. Kirjassa on konflikti.