keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kuukauden nobelisti Wisława Szymborska: Ihmisiä sillalla ja Utopia


Kun Wisława Szymborska sai Nobelin palkinnon vuonna 1996, hänen runojaan ei ollut julkaistu suomeksi ainakaan kokoelmina. Yksittäisiä runoja saattoi olla, siitä en tiedä. Ruotsiksi hänen runojaan luonnollisesti löytyi, joten ostin tuolloin kokoelman nimeltä Utopia. Myöhemmin olen hankkinut suomeksi ilmestyneen Ihmisiä sillalla.

Molempiin kirjoihin on valittu runoja useasta Szymborskan runokokoelmasta. Utopiassa on yksi kokoelma kokonaan eli Ihmisiä sillalla. Se on suomenkielisen kirjan nimenä, vaikka siinä ei olekaan kaikkia kokoelman runoja. Olettaisin, että runoilija suunnittelee julkaisemansa runokokoelman kokonaisuudeksi, joten pidän siitä, että Utopiassa on mukana yksi kokonaisuus.

Runot olisi mukava lukea alkukielellä, mutta puola ei kuulu osaamiini kieliin. Kääntäminen on varmaankin vaikeaa ja runojen kääntäminen erityisen vaikeaa. Valikoimissa Ihmisiä sillalla ja Utopia on muutamia samoja runoja. Kun luin niitä rinnakkain, huomasin, miten taitavia kääntäjät ovat.  Kahdelle eri kielelle käännetyissä runoissa oli sama ajatus ja sama tunnelma.

Kun nyt luin Szymborskan runoja uudelleen, niistä nousi esille yksi painokas teema: ihmisen kuolevaisuus. Szymborska kirjoittaa paljon luonnosta, mutta siten että hän korostaa ihmisen pienuutta ja ihmisen ajan lyhyyttä verrattuna muuhun olevaiseen maapallolla, avaruuden äärettömyydestä puhumattakaan. Taiteilija voi yrittää pysäyttää ajan, kuten runossa Ihmisiä sillalla (Människor på en bro) tarkasteltavassa puupiirroksessa, jossa ihmiset kiirehtivät karkuun alkavaa sadetta. Kolmas säkeistö (ensin suomeksi, sitten ruotsiksi):

Asian ydin on siinä, että sitten ei tapahdu mitään.
Pilvi ei vaihda väriä eikä muotoa.
Sade ei voimistu, ei herkeä.
Ruuhi lipuu liikkumatta.
Ihmiset sillalla rientävät
täsmälleen siinä, missä olivat hetki sitten.

Saken är den att ingenting sedan händer.
Molnet ändrar varken färg eller form.
Regnet varken tilltar eller upphör.
Ekan stävar orörligt fram.
Människorna på bron springer
exakt på samma plats som nyss.

Monet Szymborskan runot 0vat yhteiskunnallisia tai historiallisia. Onpa erään runon nimenä Terroristi, hän katsoo. Szymborska kirjoittaa myös rakkaudesta – kukapa runoilija ei kirjoittaisi. Pidän erityisesti menetetystä rakkaudesta kertovasta runosta Asema (Järnvägsstationen), joka alkaa seuraavasti:

Saapumattomuuteni N:n kaupunkiin
oli ajallaan.

Kirje, jota en lähettänyt,
sai sinut varuillesi.

Ehdit jättää tulematta
sovittuun aikaan.

Ja ruotsiksi:

Min ickeankomst till staden N.
ägde rum punkligt.

Du hade varskotts
i ett ickeavsänt brev.

Du hann att inte komma
på den utsatta tiden.

Blogiani seuranneet tietävät, että luen runoja vain harvoin. Szymborskan runoista pidin heti, kun tutustuin kokoelmaan Utopia. Hänen runonsa ovat usein teräviä ja välillä ironisia, ja tarvittaessa niissä on paljon tunnetta. Uskallan suositella Szymborskan runoja muillekin, joiden vakiolukemisiin runot eivät kuulu.

Szymborskan kokoelmasta Täällä voi lukea Jokken runonurkasta ja blogista Luettua elämää, kokoelmasta Sata Szymborskaa blogeista Leena Lumi ja Kirja-aitta. Ihmisiä sillalla on luettu blogissa Luetut, lukemattomat.

Wisława Szymborska: Ihmisiä sillalla
Suomentanut Jussi Rosti
WSOY 1998, 2. painos, 111 s.
Päällys Marjaana Virta

Wisława Szymborska: Utopia
Ruotsintanut Anders Bodegård
FIB:s Lyrikklubb 1996, 2. painos, 140 s.
Graafinen suunnittelu Leif Thollander

6 kommenttia:

  1. Olen itse lukenut vain kokoelman Täällä, eli siitä on hankala päätellä runoilijan merkityksestä. Kahden kokoelman jälkeen pystyy jo paremmin ottamaan kantaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Szymborskan koko tuotanto on melko suppea. Olen ymmärtänyt, että hän käsittelee aika lailla samoja teemoja kaikissa kokoelmissaan.

      Poista
  2. Asema on yksi suosikkirunoistani, mutta elämäni tunnariruno on Szymborskan Ensikatseesta.

    Kumpa saisimme Wislawalta Kootut runot! Nyt minulla on kolme ohutta nidettä eri suometnajilta ja nuo pienet kirjaset ovat aina missä sattuu, kun niitä eniten tarvitsen.

    Ihana, ihana runoilija on/oli Wislawa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno idea, Leena! Szymborskan kootut runotkaan ei olisi kovin paksu nide.

      Poista
  3. Ihanaa, että Szymborskaa luetaan. Hän on suosikkirunoilijani. Olen lukenut juuri tuon Ihmisiä sillalla aivan ensimmäisenä ja sen myötä ihastuin runoilijan elämänkatsomukseen (voiko sellaisesta puhua, jos se ei ole uskonnollinen). Sittemmin luin Sata Szymborskaa ja viimeiseksi jääneen kokoelman Täällä. Näin runoista tehdyn esityksenkin Teatteriravintola Kivessä ja siellä oli myös suomentaja läsnä.

    Szymborskaa on vaivatonta lukea. Ajatus on selkeä, vaikka äärettömän syvä. Kaikki, jotka ovat hänen runoihinsa tutustuneet, pitävät niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä olet perehtynyt Szymborskaan. Olen aivan samaa mieltä siitä, että kaikki häntä lukeneet pitävät hänen runoistaan.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.