Kuukauden nobelisti Bob Dylan: Muistelmat

Bob Dylanin Muistelmat. Osa 1 alkaa hänen ensimmäisen levytyssopimuksensa solmimisesta. Samaan palataan kirjan lopussa. Muistelmissa on varsinaisesti kolme aihetta: miten Bob Dylanista tuli Bob Dylan, miten hän koki kuuluisuutensa ja asemansa sekä miten syntyi levy Oh Mercy. Tekstissä hypitään välillä tajunnanvirtamaisesti asiasta toiseen. Jos joku hakee tarkkaa kuvausta Bob Dylanin elämänvaiheista, on parempi lukea jonkun muun kirjoittama elämäkerta (niitähän riittää). Jos sen sijaan haluaa tietää, mitä Dylan itse ajattelee, kannattaa lukea Muistelmat. Dylan-faneille tämä kirja on itsestään selvää luettavaa.

Rahattomana New Yorkissa. Dylan kehitti itseään kuuntelemalla musiikkia ja lukemalla. Kirjat ovat minua lähempänä kuin musiikki, joten luin kiinnostuneena hänen valintojaan. Voltaire, Rousseau, Luther. Thukydides. Byron, Shelley, Poe. Ja niin edelleen. Tietysti myös Dylan Thomas. Dylan kirjoittaa lyhyitä kuvauksia folkpiireissä liikkuneista henkilöistä ja arvostamiensa muusikoiden tuotannosta (esimerkiksi Roy Orbison, Hank Williams). Useimmat muut nimet olivat minulle täysin tuntemattomia. Suurimman esikuvansa Woody Guthrien luona hän kävi usein vierailemassa sairaalassa. Rahattomana Dylan haahuili ympäriinsä, nukkui yöt tuttavien sohvilla ja yritti saada jalkansa folkklubien oven väliin. Lopulta hän onnistui pääsemään vakioesiintyjäksi Gaslight-klubille.

Sukupolvensa äänitorvi. Dylan ei pitänyt itseään ”kokonaisen sukupolven äänitorvena, puhemiehenä ja jopa omanatuntona”. Ne olivat muiden häneen kiinnittämiä leimoja. Hän kirjoittaa halunneensa vain laulaa ehdottoman rehellisiä lauluja. Hän koki julkisuuden niin raskaana, että sanoo tehneensä tarkoituksella muutaman huonon levyn, jotta pääsisi rauhaan. Hänen imagonsa muuttui hitaasti, mutta

”Ennen pitkää niskaani sysättiin toisenlaisia anakronismeja – epämiellyttävyydestään huolimatta helpommin siedettäviä, vaikka ne saattoivat vaikuttaa suuremmilta. Legenda, Ikoni, Arvoitus (oma suosikkini oli Buddha eurooppalaisissa vaatteissa) ja muuta vastaavaa, mutta ei se mitään. Sellaiset lisänimet olivat rauhallisia ja vaarattomia, nukkavieruja, helppoja kantaa. Profeetta, Messias, Pelastaja – ne olivat raskaita.”

Oh Mercy. Ainoa levy, jonka tekemistä ja kappaleita Muistelmissa käsitellään, on Oh Mercy vuodelta 1989. Oh Mercy oli arvostelumenestys useiden vähemmän arvostettujen levyjen jälkeen. Dylan levytti Oh Mercyn New Orleansissa uuden tuottajan ja uusien muusikoiden kanssa. Levyn tekemisestä saa aidon tuntuisen kuvan, kun kuhunkin kappaleeseen haetaan sopivaa lähestymistapaa. Ristiriitoja ja erimielisyyksiä syntyi, mutta lopputulokseen Dylan on tyytyväinen.

Alun perin Bob Dylan oli folklaulaja. Jonkinlaista ennakointia on seuraavassa lauseessa:

”Folklaulajat osasivat laulaa muutaman säkeistön mittaisia lauluja, jotka olivat kuin kokonaisia kirjoja.”

Bob Dylan: Muistelmat. Osa 1

Suomentanut Erkki Jukarainen

WSOY 2006, 2. painos, 299 s.

Englanninkielinen alkuteos Chronicles. Volume 1, 2004