sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Kirjabloggaajien joulukalenteri 2021: luukku 5

Astrid Lindgrenin Melukylän lapset on yksi lapsuuteni rakkaita kirjoja. Melukylä on hyvin pieni. Siellä on vain kolme taloa. Niissä asuu yhteensä kuusi lasta, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Lapset ovat iältään hyvin lähellä toisiaan. Kertojana on 7-vuotias Liisa, joka asuu keskimmäisessä talossa vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa.

Melukylän lapset on herttainen kirja. Lapset leikkivät heiniin kaivamissaan luolissa. Tytöt rakentavat kallionkoloon leikkituvan ja pojat puuhun majan. Siellä he leikkivät kaikki yhdessä. Yhteiset leikit sujuvat sovussa, vaikka Liisa joskus valittaakin, että ”veljet ovat hankalia”. Melukylässä on paljon eläimiä: "hevosia ja lehmiä ja vasikoita ja porsaita ja lampaita". Ja vielä kanoja ja kaneja. Kiltiltä Kirsti-tädiltä lapset saavat omat kissanpennut. Lapsilla on myös työvelvoitteita. Oma huone pitää siivota. Nauriit pitää harventaa.

Melukylä on hyvin turvallinen paikka. Mikään muu ei herätä pelkoa kuin kiukkuinen suutari, jonka mökki on lasten koulumatkan varrella. Aikuiset sanovat, että suutari juo. Suutarilla on vihainen koira, jota hän kohtelee huonosti. Yksi pojista kesyttää koiran ja saa sen lopulta omakseen. Koira ole enää yhtään pelottava, vaan on mukana leikeissä. Suutarikin antaa lasten tulla kotiinsa turvaan, kun lähellä joulua rajuilmalla lunta sataa niin paljon, että lapset eivät enää jaksa kulkea kinoksissa matkallaan koulusta kotiin.

Jouluun Melukylän lapset liittyy siten, että se loppuu joulun odotukseen. Kun lapset pääsevät joululomalle, Liisan äiti on kotona valmistamassa joulumakkaroita. Seuraavaksi päiväksi suunnitellaan piparkakkujen paistamista. Lapset rakentavat pihalle lumilyhdyn ja tekevät yhdessä joulukoristeita ja laulavat joululauluja. Muistavatpa he pikkulintujakin ja tuovat omenapuihin kauralyhteitä. Joulun odotus on idyllistä aikaa.

Kirjan on kuvittanut lapsenomaisilla piirroksilla Ingrid Nyman.

Melukylän lapset on Astrid Lindgrenin klassikoita. Minun kirjani on 2. painos vuodelta 1954. Kirja on myynnissä tälläkin hetkellä, moneskohan painos lienee.

Kirjabloggaajien joulukalenterin eilisessä luukussa Anki esitteli blogissaan kirjahyllynsä aarteita. Itsenäisyyspäivän luukku avautuu huomenna blogissa Luetaanko tämä?.


Astrid Lindgren: Melukylän lapset
Suomentanut Laila Järvinen
WSOY 1954, 2. painos, 97 s.
Ruotsinkielinen alkuteos Alla vi barn i Bullerby 1947

10 kommenttia:

  1. Muistelen jotain Melukylä-kirjaa lukeneeni lapsena, mutta en muista tarkkaan, mitä niistä. Kuulostaa hyvältä, tunnelma vie ainakin heinäluolien osalta omaan lapsuuteen. Hyvää joulunodotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melukylän lapset on Melukylä-kirjoista ensimmäinen. Sellaiseen vanhempaan aikaan tämä vie, voi olla aika vierasta nykylapsille. Hyvää joulun odotusta sinullekin!

      Poista
  2. Minä en ole varmaankaan Melukylän lapsia lukenut.... Hyvää itsenäisyyspäivää & joulun odotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhallista joulun odotusta!

      Poista
  3. Olen varmaan tämän joskus lukenut. Kuutosluokalla minulla oli kova Lindgren-kausi ja tuli luettua useimmat hänen teoksistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melukylän lapset on ainoa Lindgrenin kirja, joka minulla oli omana. Siksi se tuli luetuksi monta kertaa.

      Poista
  4. Oi ihana Melukylä! Montakohan kertaa tuon lapsena luinkaan? Kansi oli kyllä erilainen kuin sinulla ja opus lienee yhä lapsuuskodissani.

    VastaaPoista
  5. Ingrid Nymanin kuvitukset ovat tosiaan hurmaavia! Melukylän lapsia en itse lapsena jostain syystä lukenut, sitäkin enemmän Peppiä ja Eemeliä. Oma lapsi taas ihastui Katto-Kassiseen. Onneksi Lindgrenillä näitä hahmoja riittää joka makuun!

    VastaaPoista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.