Päähenkilö on entinen poliisi Thorkild
Aske. Hän on ollut töissä
sisäisessä tutkinnassa. Kirjan alussa Thorkild on juuri päässyt vankilasta. Syy
vankilaan joutumiseen selviää kirjan aikana. Thorkildilla on psyykkisiä ongelmia, ja
hän nappailee erilaisia lääkkeitä jatkuvasti. Hän on yrittänyt, ja yrittää
uudelleen, itsemurhaa.
Thorkild lupaa selvittää vanhan tuttavansa
pojan katoamista. Hän on palveluksen velkaa. Kadonnut nuori mies oli korjaamassa
käytöstä poistettua majakkaa saarella sata kilometriä Tromssasta pohjoiseen. On
syksy, sää on huono, ja hänen epäiltiin hukkuneen, mutta ruumista ei ollut
löydetty.
Meren aaveet oli epäuskottava ja vastenmielinen.
Siinä esimerkiksi kuvattiin yksityiskohtaisesti monta kuukautta vedessä olleen
ruumiin avausta. Thorkild kaikkine ongelmineen selvisi monesta mahdottomasta
tukalasta pinteestä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tarinaan tuli
selvänäkijä, olin vähällä lopettaa kuuntelemisen. Välillä kuunnellessani yritin
olla kuulematta inhottavimpia kohtia.
On paljon ihmisiä, jotka ovat
kokeneet Meren aaveet eri tavalla kuin minä. Monissa lehdissä ja
blogeissa kirjaa on kehuttu erinomaiseksi.
 |
| Logo: Yöpöydän kirjat |
Dekkariviikon postauksista tulee yhteenveto Tuulevin kirjablogiin.
Heine Bakkeid: Meren aaveet
Suomentanut Jonna Joskitt-Pöyry
Into 2019, äänikirjan kesto 9 h 7, lukija Toni Kamula
Kuuntelin kirjaston Ellibs-palvelusta
Norjankielinen alkuteos Jeg skal savne deg i morgen 2016
Ei kyllä kuulosta minunkaan kirjaltani. En arvosta ruumiilla mässäilyä.
VastaaPoistaTässä oli ennätyksellisen traumatisoitunut päähenkilö ja synkkä tarina. Ei minulle.
PoistaTämä sarja on koukuttanut minut. Päähenkilö pääsee huumaavista lääkkeistä eroon ja alkaa selvitä mielenerveysongelmistaan sarjan edistyessä. Tykkään, kun kirjoissa on mukana ripaus mystiikkaa. Selvännäkijöitä käytetään monessa maassa mukana rikosten selvittämisessä mm. Yhdysvalloissa.
VastaaPoistaEi kaikista kirjoista tarvitse tykätä. Jos en tykkää, lopetan lukemisen yleensä kesken. Minulle pahaa tekee väkivaltarikosten tekemisen kuvailu. Ja lapsiin kohdistuvat rikokset.
Olenkin huomannut sinun kirjoituksesi. Minä en jatka tämän sarjan parissa.
PoistaNäin ne lukukokemuset jakautuvat, minä Main tavoin pidin tästä. Pohjois-Norja on kaunista ja uljasta aluetta, jonka rannikkoa on tullut kierrettyä Varangin vuonon kautta kaloja Jäämerestä narraten useita - mutta liian harvoja - kertoja.
VastaaPoistaBakkeidin luontokuvaukset karunkauniista seudusta ja säiden haltijan nopealiikkeisestä voimasta ovat tehokkaita ja vahvoja.
Kirjailija tasapainottelee taitavasti todellisuuden ja kuvitelmien, mystiikan välimaastossa aiheuttaen aika ajoin eteeristä tuntemusta lukijansa todellisuudentajun äärirajoja hipoen.
Minä olen mielipiteineni ilmeisesti vähemmistössä tämän kirjan suhteen. Se herätti minussa lähinnä inhoa, eikä eteerisiä tuntemuksia.
PoistaMää tykkäsin kirjan synkähköstä tunnelmasta. Tuo päähenkilö on kyllä aika kliseinen ja ei oo mun suosikkeja siksi, ei kovin häävi tyyppi. Muuten kirja oli kyllä aivan hyvä.
VastaaPoistaPäähenkilö Thorkild oli kokoelma ngatiivisia kliseitä.
PoistaMinäkään en pitänyt Bakkeidin tyylistä. Epäuskottavuus ja ällöttävyyskin vielä jossain määrin menettelevät, mutta yliluonnollisuus ei nappaa yhtään.
VastaaPoistaYliluonnollisuus dekkareissa ei sovi minulle lainkaan.
Poista