Jälkikaiku on
viimeisin Maria Kallio -sarjan kirja. Seuraava ilmestyy tänä kesänä.
Maria
Kallio johtaa Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen jaosta, joka tutkii lasten ja
nuorten tekemiä ja heihin kohdistuvia rikoksia. Jaos tunnetaan lyhenteellä
LaNu. Hän on saanut ryhmäänsä vanhat tutut Koivun ja Puupposen. Lisäksi
ryhmässä ovat Johanna Al-Sharif ja tositeeveesarjasta julkkikseksi noussut
Kristo Pohjola. He ovat juuri saaneet valmiiksi 15-vuotiaan tytön raiskauksen
esitutkinnan, kun heille tulee uusi tehtävä. Tapiolasta löytyy tapettu
maahanmuuttajataustainen transnuori.
Murhatutkimusta
häiritsee se, että syyttäjä ei suostunut raiskauksesta epäillyn irakilaispakolaisen
vangitsemiseen. Twitteriin ilmestyy valheellinen tili, joka näyttää
LaNu-jaoksen tililtä. Sen viestit yrittävät osoittaa, että jaos ”hyysää
mamurikollisia”. Twitter-tili on vain alkua maalittamiselle, jonka kohteeksi
joutuvat myös poliisien läheiset. Töihin keskittyminen on vaikeaa, kun omia
lapsia uhkaillaan.
Maria hajottaa vielä omia
resurssejaan, kun ei saa mielestään vuosia vanhaa pikkulapsen katoamistapausta.
Lapsen isä tulee esille murhan tutkimusten yhteydessä. Omassa työryhmässä
Pohjolan suunsoitto menee sellaiselle tasolle, että Marian on käytettävä
esihenkilövaltaansa hillitäkseen häntä, jotta ryhmähenki ei kärsisi. Marian
henkilökohtainen elämä on vaiheessa, jossa vanhempi lapsista, tytär, on
muuttamassa pois kotoa. Hänen kissoillaankin on osuutensa juonessa. Siitä kannen
kissa.
Pidän dekkareista, joissa
käsitellään yhteiskunnallisia aiheita. Tässä niitä on useita: transsukupuolisuus,
maahanmuutto, rasismi ja maalittaminen. Lehtolainen saa kaikki luontevasti mukaan
tarinaan. Syyllistä en arvannut, vaikka epäiltyjä ei ollut kovinkaan monta.
Jälkikaiku on viimeinen kirja, jolla
osallistun kirjabloggaajien vielä jatkuville dekkariviikoille. Päätän
erinomaiseen dekkariin, jota lukiessa ei tarvitse pelätä törmäävänsä raakoihin
väkivaltakuvauksiin.
Logo: Yöpöydän kirjat |
Leena Lehtolainen: Jälkikaiku
Tammi 2020, 395 s.
***********
Jälkikaiulla osallistun Yöpöydän kirjat -blogin Pride-lukuhaasteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.